"Ongelmallinen digipelaaminen on edelleen poikien juttu"
Ongelmapelaamiseen liittyviä piirteitä ovat muun muassa runsas pelaaminen, lisääntynyt alakuloisuus ja ahdistuneisuus.
Ongelmapelaamiseen liittyviä piirteitä ovat muun muassa runsas pelaaminen, lisääntynyt alakuloisuus ja ahdistuneisuus, eristäytyminen sekä mieltymys verkossa tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Kuva: LEHTIKUVA / VESA MOILANENLähes joka kymmenennellä digipelejä pelaavista nuorista on oireita, jotka liitetään ongelmapelaamiseen, kertoo Oulun yliopistossa tarkastettava väitös.
Ongelmapelaamiseen liittyviä piirteitä ovat muun muassa runsas pelaaminen, lisääntynyt alakuloisuus ja ahdistuneisuus, eristäytyminen sekä mieltymys verkossa tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Myös väsymys ja keskittymisvaikeudet näyttävät olevan tavallisia vaivoja ongelmapelaajilla.
Väittelijä, terveystieteiden maisteri Niko Männikkö korostaa, ettei ongelmallisen pelaamisen ja oireiden syy–seuraus-suhde ole kuitenkaan selvä. Pelaamisella voidaan esimerkiksi hakea lohtua alakuloisuuteen, vaikka pelimaailmaan uppoutuminen saattaakin syventää ongelmia.
"Toisaalta pelaamista käytetään pakokeinona, jolloin todellisuuden ahdistavia asioita mennään pakoon sinne pelimaailmaan."
Tutkimuksessa ne, joilla oli ongelmallista pelikäyttäytymistä, pelasivat keskimäärin kolme tuntia päivässä. Se on merkittävästi enemmän kuin riskiryhmään kuulumattomilla.
"Pojat pelasivat huomattavasti määrällisesti enemmän kuin tytöt, mutta tämä on tasoittunut viime vuosina. Tytötkin pelaavat enenevässä määrin, mutta tämä ongelmallinen pelaaminen on edelleen poikien juttu", Männikkö kertoo.
Tutkimukseen osallistui 853 nuorta, jotka olivat 13–24-vuotiaita. Männikön mukaan tuon ikäisistä nuorista lähes 90 prosenttia pelaa joskus.
"Suurella osalla digipelaajista ei ilmene mitään oireita", Männikkö muistuttaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
