Mopopoika nousi kanankakkayhtiön johtoon – vakava keskustelu vanhempien kanssa muutti elämän suunnan

Parikymmentä vuotta sitten Eurassa sijaitsevan Biolanin raaka-ainekentällä huhki kesätöissä teini-ikäinen poika. Hän kitki rikkaruohoja ja purki haisevia kanankakkapusseja.

Nyt aikuiseksi varttunut poika on nimitetty Biolanin toimitusjohtajaksi. Kyse ei ole mistä tahansa pestistä, sillä 35-vuotias Jussi Kariniemi on Biolanin omistajasuvun kolmannen polven edustaja.

Kariniemen isä Mauri on Biolanin perustajan Hannes Kariniemen poika. Mauri teki mittavan uran Biolanin palveluksessa ja oli muun muassa yhtiön turvetuotannon johtaja. Kuin myös Maurin veli Pekka oli yhtiön toimitusjohtaja ja on nykyään yhtiön hallituksen puheenjohtaja.

Onko Jussi Kariniemellä koskaan ollut muuta vaihtoehtoa kuin työ 50-vuotiaassa perheyrityksessä?

”Töiden tekemistä ei ole tuputettu tai edellytetty. Päin vastoin on kannustettu hakemaan näkemyksiä ja kokemuksia muualta”, Kariniemi vakuuttaa.

Kesätyötkin Biolanilla johtuivat pitkälti siitä, että pienellä maalaispaikkakunnalla ei muita töitä juuri ollut tarjolla.

Biolan on kuitenkin aina ollut osa Kariniemen elämää.

”Olen kasvanut biolanilaisuuteen.”

Sana biolanilaisuus vilahtaa Kariniemen puheessa tämän tästä. Mitä se on?

Kariniemi on hetken hiljaa ennen kuin vastaa: ”Se on vahvaa sitoutumista yritykseen ja sen arvoihin. Meillä on pitkiä työuria ja henkilöstöllä vahva tahto viedä yritystä eteenpäin. Biolanilaisuus on myös rohkeutta, uskallusta ja edelläkävijyyttä.”

Jussi Kariniemi astui Biolanin palvelukseen vuonna 2017. Hallituksen jäsenyys alkoi kaksi vuotta aikaisemmin.  Kuva: Sanne Katainen

Jussi Kariniemen biolanilaisuuden juuret ovat syvällä Eurassa.

Siellä hän vietti lapsuutensa isän, äidin ja isosiskon kanssa, kävi peruskoulun ja lukion. Kodin läheisellä pellolla kurvailtiin mopoilla.

Peruskoulun jälkeen Kariniemi halusi Kullaan metsäoppilaitokseen, koska ajatteli sitä kautta pääsevänsä nopeasti töihin.

”Vanhempien kanssa käyty ’kehityskeskustelu’ muutti mieleni ja lähdin lukioon”, Kariniemi muistelee hymyillen.

Lukiota seurasi armeija ja Reserviupseerikoulu RUK. Kariniemen ajatuksissa alkoi kypsyä ajatus pyrkiä opiskelemaan Turun kauppakorkeakouluun.

Ovet opintoihin eivät kuitenkaan auenneet ensimmäisellä eikä toisella kerralla. Kariniemi hoksasi, että voi opiskella avoimen yliopiston puolella. Kun opintopisteitä oli riittävästi kasassa, hän aloitti kauppakorkeakoulussa.

”Moni ei varmaan uskonut, että sinne joskus pääsisin”, Kariniemi hymyilee.

Opintojen ohella Kariniemi teki töitä, joten maisterin papereita hän ei aivan ”ihanneajassa” saanut. Viimeiset tentit hän suoritti korona-aikana, kun opiskelu oli mahdollista suorittaa etänä. Maisteriksi Kariniemi valmistui lopulta kaksi vuotta sitten.

Biolanin hallituksen jäsen Kariniemestä tuli vuonna 2015. Muutama vuosi tämän jälkeen kypsyi ajatus, että olisi aika siirtyä perheyhtiön palvelukseen.

Kariniemi kertoi aikeistaan yhtiön johdolle. Pian tämän jälkeen sopiva tehtävä löytyi Biolan Groupiin kuuluvan Novarbon tuotannon kehittäjänä.

Jussi Kariniemi uskoo, että Biolanin asema kiertotalouden edelläkävijänä ei horju. Yhtiön biokuitulaitoksessa mäntyhakkeesta pystytään poistamaan siinä luontaisesti olevia kasvua haittaavia aineita.  Kuva: Sanne Katainen

Biolan on yhtiönä yksi kiertotalouden edelläkävijöistä ja tätä asemaa Kariniemi aikoo toimitusjohtajana edelleen vahvistaa.

Yhtiö on luopumassa kasvuturpeen käytöstä kokonaan vuoteen 2040 mennessä.

”Turpeettomuustavoite saavutetaan, mutta helppoa se ei ole”, Kariniemi myöntää. ”Turve on kuitenkin raaka-aineena aivan ainutlaatuinen.”

Aikataulussa kuitenkin ollaan. Esimerkiksi tänä vuonna yhtiö toi markkinoille täysin turpeettomat kuivikkeet kompostointiin ja kuivakäymälöihin.

Biolanin biokuitulaitos vietti avajaisiaan noin vuosi sitten. Laitoksessa on käytössä teknologia, jonka avulla mäntyhakkeesta pystytään poistamaan siinä luontaisesti olevia kasvua haittaavia aineita.

Tutkimus- ja kehitystyön edetessä hakkeella pystytään kasvattamaan metsäteollisuuden puupohjaisten sivuvirtojen tai rahkasammaleen osuutta tuotteissa.

Kasvuturpeesta jutellessa keskustelu kääntyy poteroituneeseen ja mustavalkoiseen ympäristökeskusteluun.

Biolan pitää itseään edelläkävijänä: voisiko se näyttää suuntaa myös julkisessa sananvaihdossa?

Kariniemi pohtii vastaustaan tovin.

Tietoon pohjautuvaa keskustelua pitäisi hänen mielestään käydä nykyistä enemmän ja avoimemmin. Hän korostaa toimialojen välisen yhteistyön merkitystä ja sitä, että kiertotalousajattelu pitäisi nivoa nykyistä tiukemmin osaksi keskustelua.

Kariniemi toivoo, että keskusteluissa tuotaisiin selkeästi esiin erilaisia vaihtoehtoja, niiden vaikutuksia ja kustannuksia. Äkkiseltään ympäristön kannalta parhaalta tuntuva ratkaisu ei ehkä olekaan mielekkäin, taloudellisesti tehokkain tai yhteiskunnan kannalta järkevin toteuttaa.

Kariniemi uskoo lujasti, että yhtiö säilyttää edelläkävijän asemansa, vaikka kuluttajien kukkaroiden nyörit ovat nyt tiukalla.

”Hintakilpailuun emme lähde. Meidän valttimme on laatu. Kun ihmisillä on vähän rahaa käytössä, he miettivät tarkemmin, millä ostoksilla on paras hinta-laatusuhde.”

Jussi Kariniemi juttelemassa linjajohtaja Petra Laukkasen kanssa. Kariniemi kuvailee itseään asiajohtajaksi, jonka päätökset perustuvat faktoihin.  Kuva: Sanne Katainen

Kariniemi kertoo, ettei hänellä ole varsinaista esikuvaa, jollainen haluaisi johtajana olla. Sen sijaan lapsuudenkodista omaksutut arvot ovat osa häntä niin töissä kuin vapaalla.

”Perhekeskeisyys, ihmissuhteet ja niiden vaaliminen ja kunnioittaminen. Vapaus tehdä ja toteuttaa itseä, olla suoraselkäinen ja rehellinen. Työteliäisyys niin, että hoitaa hommansa”, hän kuvaa arvojaan.

Voiko perhekeskeisyydestä olla haittaa silloin, kun johtajan tekemät päätökset koskettavat yhtiön palveluksessa olevia sukulaisia?

”Olen ajatellut asiaa”, Kariniemi vastaa. Hän on sanojensa mukaan asiajohtaja, jonka päätösten perustana ovat faktat. Tietoon pohjautuvat päätökset ja avoin keskustelu auttavat erityisesti sillon, jos edessä on tiukka paikka.

Sellaisia ei toistaiseksi ole ollut. Kariniemen – tai oikeastaan kariniemeläisten – vahvuus on, että töihin liittyvistä asioista on aina puhuttu avoimesti.

”Meillä yrittäminen ja työ on aina ollut iso osa elämää ja yrittämiseen suhtaudutaan myönteisesti.”

Työasiat eivät aina tunnu työltä, mutta Kariniemi kaihtaa kutsua työtä harrastukseksi. Työ- ja vapaa-aika täytyy osata pitää sopivalla tavalla tasapainossa.

Tosin parhaat ideat putkahtavat mieleen vaikka kuntosalilla, palautuessa sarjojen välissä. Tällöin Kariniemi tarttuu kännykkään ja kirjoittaa ideat heti muistiin.

Maastopyöräily on Kariniemelle rakas harrastus. Nuoruudessaan hän harrasti motocrossia jopa SM-tasolla asti, mutta loukkaantumiset pakottivat jättämään tämän harrastuksen.

Samaa vauhdin hurmaa Kariniemi kokee nykyään alamäkipyöräilyssä. Mäkeä alas viillettäessä ei voi ajatella muuta kuin suoritusta ja keskittyä siihen täysillä.

Työmatkoilla Kariniemellä onkin usein pyörä mukana. Palavereiden ja tapaamisten jälkeen suuntana on lähin paikka, jonka huipulta voi polkaista pyörän vauhtiin.

Viimeistään kotona Turussa Biolan jää Kariniemen ajatuksissa kakkoseksi. Turussa on koti, jossa asuu avopuoliso ja alle vuoden ikäinen poika. Kotona perhe on tärkein.