Kaikissa peruskouluissa ei hiihdetä talvisin – liukumistaidon oppiminen riittää

Enää ei ole itsestään selvää, että koululiikuntaan kuuluu hiihtämistä.

Uusin perusopetuksen opetussuunnitelma valmistui vuonna 2014. Siinä ei puhuta hiihdosta tai muistakaan lajeista mitään – uintia lukuun ottamatta. Edellisessä, vuonna 2004 valmistuneessa opetussuunnitelmassa vielä kerrottiin, miten hiihtoa kuuluu arvioida.

Jyväskyläläisen Huhtasuon yhtenäiskoulun oppilailla hiihtoa on. Yläkoululaiset käyvät hiihtämässä kaksi, kolme tai neljä kertaa talven aikana, vähän oppilaiden innostuksesta riippuen.

"Seiskaluokkalaisilla omia välineitä on aika hyvin. Kun lapset kasvavat, heille ei välttämättä hankita uusia. Kasi- ja ysiluokkalaiset hiihtävät koulun välineillä", yläkoulun liikunnanopettaja Eero Kauppi kertoo.

Huhtasuon koulu sijaitsee metsän reunassa.

"Tässä on latuja, luontoa ja lunta lähellä. Se vaikuttaa liikuntatuntien sisältöön paljon."

Tietoa siitä, miten isoa osaa Suomen koululaisista viedään vuosittain hiihtämään, ei ole olemassa.

"Uudessa opetussuunnitelmassa mainitaan motoriset perustaidot, kuten hyppiminen, heittäminen, juokseminen, kiinniottaminen ja liukuminen", Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n puheenjohtaja Kasper Salin kertoo.

"Liukuminen liittyy keskeisesti hiihtämiseen. Toisaalta se liittyy myös luisteluun."

Lain mukaan perusopetuksen kuuluu olla maksutonta, joten peruskoulu ei voi velvoittaa perheitä hankkimaan urheiluvälineitä.

"Kun talvet ovat mitä ovat, vanhemmat ostavat entistä vähemmän välineitä koteihin", Salin sanoo.

Maahanmuuttajataustaisia oppilaita on aiempaa enemmän. Monen koululaisen vanhemmat eivät ole koskaan hiihtäneet, joten suksia ei tule hankittua lapsillekaan.

Lisäksi suksien, monojen ja sauvojen päivitys uusiin aina lapsen kasvaessa on iso kustannus, etenkin jos niitä käytetään vain pari kertaa vuodessa.

"Opettajien on hyvä pohtia, voisiko hiihtoa ja luistelua olla liikuntatuntien ohjelmassa vuorovuosin. Jos ensimmäisen luokan liikuntatunneilla hiihdetään, toisella luokalla voisi olla luistelua", Salin ehdottaa.

"Silloin yhden talven aikana tulisi vähän pidempi hiihtojakso, eikä molempia välineitä olisi pakko päivittää vuosittain."

Samalla opettajille jäisi enemmän aikaa koulun välineiden kunnostamiseen.

"Jos sukset on voideltu hyvin, niillä hiihtäminen on toisenlainen kokemus kuin 'hikilankuilla', joihin ei ole viiteen vuoteen laitettu mitään. Koulun varastosta napatut välineet voivat olla liian pitkät tai niiden jäykkyys voi olla väärä", Salin kuvaa.

Pääkaupunkiseudulla välinepulaa ja niiden kuntoon liittyviä ongelmia on ratkaistu viemällä koululaisia hiihtämään Paloheinän ulkoilualueelle, jossa Suomen Ladulla on suksivuokraamo.

"Varsinkin Helsingistä ja Vantaalta tulee meille tosi paljon koululaisia, jotka varaavat suksipaketteja. Vuokraamme niitä koululaisille kahdella eurolla pari, eli 25 oppilaan luokka pääsee hiihtämään viidelläkympillä", Paloheinän toiminnasta vastaava Sini Savolainen kertoo.

Viime talvena Paloheinässä kävi hiihtämässä kahdesta viiteen luokkaa päivässä. Lisäksi siellä oli neljä tai viisi koko koulun talviliikuntapäivää.

Suomen Latu järjestää hiihtokursseja lapsille ja aikuisille, mutta koulujen tiukka budjetti ei niihin yleensä riitä. Siksi opettajan on opetettava hiihtoa itse. Savolaisen mukaan samat opettajat ovat vuodesta toiseen aktiivisia.

"Ne, jotka täällä käyvät, osaavat antaa hyvätasoista opetusta. Se tekee hiihtämisestä hauskaa."

Vaikka sekä hiihto että luistelu kehittävät dynaamisen tasapainon taitoa, ne ovat haastateltujen mukaan täysin eri asioita.

"Koululiikunnan pitää olla monipuolista, jotta jokaiselle löytyy jotain, mikä auttaa tykkäämään liikunnasta. Hiihto on luontoliikuntaa, josta monet hiljaiset oppilaat nauttivat. Se kehittää kestävyyttä. Luistelu taas on etenkin pojilla pelaamista, joka on räväkämpää", liikunnanopettaja Kauppi sanoo.

Salinin mukaan hiihto ja luistelu kuuluvat suomalaiseen kulttuuriperintöön. Lajit tulevat oppilaille tutuiksi, kun niitä saa kokeilla peruskoulun aikana.

Hiihtotaidosta voi olla iloa myös varttuneempana. "Hiihto on liukuvaa liikettä. Se ei aiheuta samanlaista nivelkuormitusta kuin esimerkiksi juokseminen", Salin toteaa.