Kirja-arvio: Hulvaton kuvitus näyttää, miltä tunnemyrsky tuntuu

Einolla on erityisominaisuus. Hän menee helposti palasiksi. Murtuu, särkyy, putoaa, repeää. Miikka Pörstin omaperäisessä ja hulvattomassa kirjassa tunteet purskahtavat ja niiden kanssa opetellaan olemaan. Eino eläytyy niin voimakkaasti asioihin, että kirjassa häneltä kirjaimellisesti putoaa pää ja kädet.

Pelottava gorilla rummuttaa rintaansa päiväkodin pihalla ja pelottelee Einoa. Eino murtuu niin, ettei saa koottua itseään. Paikalle sattuu poika, joka yrittää auttaa mutta murtuu itsekin, ja pian on kädet ja jalat aivan sekaisin. "Sanomattakin selvää, että pojista tuli parhaat kaverit."

Tunteista ja ystävyydestä ei todellakaan puhuta tässä kirjassa alleviivaten ja opettaen, vaan kaikki on vähän hyrskyn myrskyn ja hassusti. Tunteita ei piilotella, vaan niitä liioitellaan mainiolla tavalla.

Kolmivuotias yleisöni nauraa lähinnä sille, kun nenä tippuu tai gorillaa kutitetaan, mutta pinnan alla kulkee tärkeitäkin teemoja tunnetaidoista ja ystävyydestä. Eri lukukerroilla tulee pysähdyttyä hetkeksi juttelemaan aiheista lapsen kanssa. Näin kirjat ovat pienimmille ehkä juuri parhaimmillaan.

Kuvituksen on loihtinut taiteilija ja kuvittaja Anne Vasko, jonka värikäs, omannäköinen tyyli on tuttu muun muassa Mur-kirjasarjasta.