
Uudenvuodenaatto lähestyy, ja rakettien paukuttelu alkaa usein ennalta, vaikka se on sallittua vasta aattoiltana kello 18 alkaen.
Ennalta paukuttelu on sekä kiellettyä että vastuutonta, muistuttaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) tiedotteessaan. Melu häiritsee paitsi koiria myös hevosia ja muita kotieläimiä.
Monissa kaupungeissa ilotulitteiden käyttö on kiellettyä keskusta-alueilla, mutta myös eläintilojen lähellä sitä tulisi välttää. Pelastuslaitokset antavat rajoitteista tietoa.
Ilotulittaminen on sallittua uuden vuoden aattona kuusi tuntia ennen vuodenvaihdetta ja kaksi tuntia sen jälkeen. Paukuttelua ei siis saa aloittaa heti kun ilotulitteet on hankittu, vaan pitää malttaa odottaa H-hetkeen saakka, sanoo Tukesin ylitarkastaja Jonas Sjelvgren.
Melusaasteen lisäksi ilotulitteista aiheutuu roskaa ja myös ilmanlaadun ongelmia.
Uudenvuoden yönä pienhiukkasten määrä jopa kymmenkertaistuu. Ne heikentävät ilmanlaatua erityisesti, jos on tyyntä ja pakkasta.
Helsingin seudun ympäristöpalvelu mittasi ilmansuojeluyksikön päällikön Hanna Mannisen mukaan viime uutenavuotena Vantaalla jopa noin 180 mikrogrammaa kuutiometrissä tuntia kohden. Vuosittainen keskiarvo pääkaupunkiseudulla on 6–8 mikrogrammaa ja huonon ilmanlaadun alaraja 50 mikrogrammaa.
Suomalaiset ampuvat vuodenvaihteessa taivaalle satojatuhansia kiloja ilotulitteita. Kappalemäärissä tämä tarkoittaa miljoonia yksittäisiä ilotulitteitta ja niiden sisältämiä kemikaaleja.
Ilotulitteet sisältävät aina ruutia, joka koostuu rikistä, hiilestä ja kaliumnitraatista, kertoo Sjelvgren.
Värit tulevat myös kemikaaleista: punainen strontiumista tai litiumista, vihreä bariumista, violetti strontiumia ja kuparia sekoittamalla, oranssi kalsiumista, keltainen natriumista, sininen kuparista, hopea alumiinista, titaanista tai magnesiumista.
EU-säädöksien mukaan ilotulitteet eivät esimerkiksi saa sisältää lyijyä, ja ruudin määrää on rajoitettu.
Lue myös:
Vuodenvaihde voi olla monelle eläimelle piinaa – näin siitä tulee ainakin vähän siedettävämpi