Kiista saamelaiskäräjälaista jatkuu – keskustan Maijala toivoo lisää tietoa metsäsaamelaisista

Saamelaiskäräjälain uudistaminen lykkääntyy jälleen. Lakia yritettiin uudistaa jo edellisellä hallituskaudella, mutta asia pysähtyi eduskuntaan. Nyt valmistelutyön oli määrä olla valmis ensin huhtikuun loppuun ja sitten toukokuun puolivälin tienoille tultaessa, mutta loppuviikosta kävi ilmi, että uusi määräaika on elokuussa.

Saamelaiskäräjälaki säätää, kuka saa äänestää saamelaiskäräjävaaleilla. Suurimmat näkemyserot liittyvät lain kohtaan, jossa määritellään, kuka on saamelainen.

Keskustan lappilainen kansanedustaja Eeva-Maria Maijala sanoo, ettei täysin ymmärrä, miksi kaikki eivät hyväksyisi niin sanottuja metsälappalaisia vaaliluetteloon.

"Isoin ongelma on, että meidän asioista ei ole niin paljoa tietoa. Pelätään, että olemme suomalaisia, jotka ovat valloittamassa saamelaiskulttuurin."

Maijala kertoo kunnioittavansa tätä pelkoa, mutta sanoo, että moni metsäsaamelainen olisi kiinnostunut opiskelemaan esimerkiksi inarinsaamen kielen nyt, kun ryhmän alkuperäiseksi kieleksi usein mainittu keminsaame on sammunut.

"Me haluamme auttaa, käyttää aikaa yhteisten asioiden hoitamiseen", hän sanoo.

Hänen mukaansa myös metsäsaamelaisten kulttuuri on aivan samanlainen kuin saamelaisalueella asuvien ja vaaliluetteloon hyväksyttyjen saamelaisten.

Tiedonkeruu metsäsaamelaisista ei kuitenkaan ole saamelaiskäräjien prioriteettilistalla. Saamelaiskäräjien resurssit kuluvat käräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion mukaan pitkälti Suomessa yhä puhuttavien saamen kielten aseman vahvistamiseen.

Nykyisen lain mukaan saamelainen on muun muassa sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi- metsä- tai kalastajalappalaiseksi virallisissa asiakirjoissa. Saamelaiskäräjien kanta on ollut, että kohta on liian monitulkintainen ja sen voisi poistaa. Saamelaisuus on alkuperäiskulttuuri eikä geneettinen asia.

Laissa mainitaan lisäksi, että saamelainen on se, jolla on yhteys saamen kieliin ja jonka vanhemmista ainakin yksi on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaiskäräjävaaleissa.

Saamelaiskäräjien huoli on, että jos saamelaiskäräjävaaleilla äänioikeutetuiksi hyväksytään ihmisiä, joilla ei ole sidettä saamelaiskulttuuriin, käräjät menettää lopulta merkityksensä.

Tiina Sanila-Aikio sanoo, että vuodesta 1995 voimassa ollut laki saamelaiskäräjistä on monilta osin vanhentunut.

"Kansainvälinen alkuperäiskansojen oikeuksien kehitys on mennyt eteenpäin muun muassa YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen myötä. Olisi tärkeää, että Suomi seuraisi tätä kehitystä omassa alkuperäiskansapolitiikassaan."