
Koronaaritauti on sydäntä ravitsevien sepelvaltimoiden ahtautumisesta johtuva tila, joka voi johtaa sydäninfarktiin. Muutama vuosikymmen sitten se lopetti monen suomalaismiehen elämän aivan kesken. Tänä päivänä muun muassa pallolaajennusten ansiosta moni potilas toipuu ja kuntoutuu.
Useimmiten kuntoutuminen vaatii elintapamuutoksia, kuten painonhallintaa, stressin vähentämistä, sydänystävällistä ruokavaliota, tupakasta luopumista ja liikunnan lisäämistä. Mutta millainen liikunta olisi helposti toteutettavissa ja kuitenkin tehokasta? Juuri ilmestyneen kanadalaisen tutkimuksen mukaan hyvä ratkaisu on sauvakävely.
Tutkimuksessa jaettiin koronaaripotilaita kolmeen ryhmään. Yksi aloitti intervallitreenin, jossa nostetaan pulssia kävelemällä toistuvasti kovaa ja välillä levätään. Toinen ryhmä harrasti reipasta tasaista kävelyä ja kolmannelle annettiin sauvat ja opetettiin sauvakävely. Kaikkien ohjelma kesti kolme kuukautta. Sen jälkeen ja uudestaan puolen vuoden kuluttua testattiin osallistujien toimintakykyä kuuden minuutin kävelytestillä. Lisäksi selvitettiin kyselyin elämän laatua ja masennuksen oireita.
Kaikki kolme liikunnan tapaa paransivat elämän laatua ja mielialaa. Eroja oli vaikutuksissa toimintakykyyn, jota kävelytestillä mitattiin. Sauvakävelijät pystyivät kuudessa minuutissa kävelemään melkein 700 metriä. Matka oli viidenneksen pidempi kuin ennen kuntoutusta. Muilla ryhmillä edistys oli vaisumpaa. Merkittävää oli, että vaikutus oli pitkäaikainen eli mitattavissa vielä puolen vuoden jälkeenkin.
Sauvakävelyä on Suomessa harrastettu vuosikymmeniä. Ulkomaan kielellä se käy nimellä nordic walking eli pohjoinen kävely, ja on viime vuosina yleistynyt eri puolilla maailmaa. Tavalliseen kävelyyn verrattuna se on tehokkaampi liikuntamuoto ja lisää energian kulutusta, kehittää myös ylävartalon lihaksia, kohentaa ryhtiä ja vieläpä parantaa tasapainoa.
HEIKKI ARVILAMMI
Kirjoittaja on lääketieteen tohtori