Urheilukentän lippukioski, Mikkeli. Arkkitehti Martti Välikangas, 1936. Kuva: Jaakko Kilpiäinen
Hekumallisen tyylikkäitä näkymiä tarjolla kautta Suomen: Löytyykö omalta paikkakunnaltasi esimerkkejä suuntauksesta, joka loppui talvisotaan?
”Kiinnostavia funkispaikkakuntia Kajaanin lisäksi ovat esimerkiksi Pieksämäki ja Kotka, joissa tyylisuunta edelleen leimaa kaupunkikuvaa hekumallisen tyylikkäästi”, valokuvaaja Jaakko Kilpiäinen sanoo.
Oy Volvo-Auto Ab:n pääkonttori, Helsinki. Arkkitehti Ole Gripenberg, 1939. Kuva: Jaakko KilpiäinenJaakko Kilpiäisen Valkoinen haave -valokuvanäyttelyn aiheena on suomalaisen funktionalismin eli funkiksen arkkitehtuuri.
”Näyttely koostuu 48 valokuvasta. Kuvissa on rakennuksia ympäri Suomen”, Kilpiäinen kertoo MT:lle Valkoisesta haaveesta, joka on esillä Kajaanin taidemuseossa 13.11. asti.
Kilpiäinen on kuvannut funkisrakennuksia pari vuosikymmentä. Arkistoon on kertynyt noin sata kuvaa. ”Niistä olen valinnut otannan Kajaaniin.”
Kajaanilaisittain erityisen kiinnostava on näyttelyn osuus, joka kertoo arkkitehti Eino Pitkäsen elämäntyöstä. Pitkänen vietti työuransa tärkeimmät vuodet Kajaanissa.
Yksi osa Valkoista haavetta ovat Kilpiäisen valokuvat vuoden 1940 Helsingin olympialaisia varten rakennetuista futuristisista kilpailupaikoista.
”Pieksämäellä tunnelma on suorastaan elokuvallinen.”
Itsenäinen Suomi oli juuri ja juuri varttunut kymmenvuotiaaksi, kun suomalaisten arkkitehtien nuori polvi innostui funktionalismista.
Suomi ei ollut ainoa funkiksesta hullaantunut maa, mutta nuorelle valtiolle uusi suuntaus oli erityisen tärkeä. Se oli osa itsenäistymistä ja kansakunnaksi kasvamista.
Funkiksen kukoistuskausi jäi lyhyeksi.
”Funktionalismin aika Suomessa päättyi 30.11.1939”, taidehistorioitsija, emeritaprofessori Riitta Nikula totesi MT:ssä 17.4.2014.
Marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 1939 alkoi talvisota.
Osuuskauppa Aitta, Sauvo. Arkkitehti Erkki Huttunen, 1933. Kuva: Jaakko KilpiäinenKajaani on Jaakko Kilpiäisen mukaan kiinnostava funkispaikkakunta niin kuin myös Pieksämäki ja Kotka.
”Pieksämäellä tunnelma on suorastaan elokuvallinen”, Kilpiäinen toteaa näyttelyn tiedotteessa.
Funkiksen herkkua on tarjolla kautta Suomen.
”Mikkelissä sijaitseva arkkitehti Matti Välikankaan vuonna 1933 piirtämä urheilukentän lippukioski on varsin tuntematon funkishelmi. Siro, pieni rakennus ilmentää herkästi funkiksen veistoksellista puhdashenkisyyttä.”
”Funkisrakennuksia nousi ympäri Suomea kertomaan juuri syntyneen ja sisällissodan kokeneen maan tulevaisuudenuskosta.”
Kilpiäisen tavoite on herättää ihmiset katsomaan ja pohtimaan rakennusperintöämme muutenkin kuin tunnettujen kohteiden kautta: oman kylän arvorakennus voi olla tärkeä maamerkki ja identiteetin ylläpitäjä.
Valkoinen haave -näyttelykin on Kilpiäisen kannanotto edelleen vallitsevaan lyhytnäköiseen suhtautumiseen rakennusperintöämme kohtaan.
Lasipalatsi, Helsinki. Arkkitehdit Viljo Revell, Heikki Riihimäki ja Niilo Kokko, 1936. Kuva: Jaakko Kilpiäinen1930-luvun arkkitehtuurikuvissa vasta valmistuneet funkisrakennukset hohtavat puhtaan valkoisina uuden modernin aikakauden symboleina, Kilpiäinen kertoo.
”Funkisrakennuksia nousi ympäri Suomea kertomaan juuri syntyneen ja sisällissodan kokeneen maan tulevaisuudenuskosta muulle maailmalle.”
”Kuvasin Sortavalassa vuonna 1996 valokuvan, josta tuli alkusysäys koko tähän hankkeeseen.”
Kilpiäisen mukaan funktionalismissa oli piirteitä utopistisesta näkymästä, eräänlaisesta fantasiasta.
”Tarkoitus ei ollut vain tehdä uudenlaisia rakennuksia ja esineitä, vaan tavoitteena oli uusi, parempi maailma. Vallitsi usko uuteen ihmiseen ja konekulttuuriin, joka tuotti hyvinvointia, terveyttä ja tasa-arvoa.”
Suojärven kunnantalo. Arkkitehti Heikki Siikonen, 1939. Kuva: Jaakko KilpiäinenSuomen lisäksi Kajaanissa on esillä kuvia Venäjän Karjalasta. Lukuisilla matkoillaan Venäjän Karjalaan Kilpiäinen on kuvannut 1930-luvun suomalaista arkkitehtuuria alueilla, jotka Suomen oli jatkosodan jälkeen luovutettava silloiselle Neuvostoliitolle.
Kuvaaminen Venäjän Karjalassa aivan 2000-luvun alussa oli Kilpiäisen funkishankkeen ensimmäinen vaihe. Ja jos oikein tarkkoja ollaan, idea funktionalistisen arkkitehtuurin kuvaamisesta syntyi jo 1990-luvun puolella.
”Kuvasin Sortavalassa vuonna 1996 valokuvan, josta tuli alkusysäys koko tähän hankkeeseen.”
Kilpiäinen jatkaa funktionalistisen arkkitehtuurin kuvaamista.
”Uusimmat kuvat ovat tältä vuodelta.”
Jaakko Kilpiäinen kuvaamassa Riihimäellä VR:n vesitornia, jonka on suunnitellut arkkitehti Jarl Ungern. Tämä kuva on otettu huhtikuussa 2014. Kuva: Markku VuorikariValkoinen haave – Jaakko Kilpiäisen valokuvia suomalaisesta funkisarkkitehtuurista. Kajaanin taidemuseo, Linnankatu 14. Näyttely esillä 15.9.–13.11.
- Osaston luetuimmat
