Pienikokoinen ja hauras Sylvi Kekkonen oli henkisesti vahva ihminen: ”Hän aloitti kirjailijana vasta 49-vuotiaana ja ajoi ajokortin 61-vuotiaana”

Johanna Venho innostui Sylvi Kekkosesta löydettyään kirjaston poistohyllystä Kekkosen kootut teokset. Venho ymmärsi silloin, että Sylvi Kekkonen on kiinnostava kirjailija ja persoona, joka oli jäänyt puolisonsa, järkälemäisen presidentti Urho Kekkosen varjoon.

Sylvi ei jättänyt Venhoa rauhaan, ja kirjailija alkoi selvitellä maan ensimmäisen naisen elämää. Romaaniaan varten kirjailija teki paljon taustatyötä, vieraili useita kertoja Tammi­niemessä ja hän pääsi myös käymään Kekkosten kesämökillä Suomusjärvellä.

Venho vieraili Katerman kesämökillä yhdessä Tea Kekkosen kanssa, joka on presidenttiparin pojan Taneli Kekkosen tytär. Sylvi viihtyi hyvin yksikseen mökillä ja kirjoitti myös romaaneitaan siellä.

”Pystyin helposti kuvittelemaan Sylvin liikkumassa Katerman maisemassa. Kekkosten ­kesämökki oli kaunis ja ihana paikka, jossa oli säilytetty paljon alkuperäistä esineistöä 1950-­l­uvulta. Esimerkiksi Sylvin työpöytä sijaitsi yhä samassa paikassa.”

Venhoa kiinnosti Sylvi Kekkosessa, mitä ihmisestä näkyy päällepäin ja mitä hän on sisäisesti. Pienikokoinen ja reumaa sairastava Kekkonen näytti hauraalta mutta oli henkisesti vahva ihminen. Hän ei puuttunut politiikkaan, mutta oli kodin asioissa perheen pää.

”Sylvi otti rohkeita askelia vanhemmalla iällä. Hän aloitti kirjailijana vasta 49-vuotiaana ja ajoi ajokortin 61-vuotiaana.”

Sylvi Kekkosella oli 1930-luvun lopulla vaikea kohdunulkoinen raskaus, jonka takia hän ”meni rikki”. Väitetään, että lääkäri määräsi lukuisten keskenmenojen jälkeen avioparin nukkumaan eri makuuhuoneissa.

Sylvi ja Urho Kekkosella kerrotaan olleen keskinäinen sopimus, joka salli miehen uskottomuuden. Venho kuvaa kirjassaan yksinäisyyttä ja pettymyksiä, mitä Sylvi koki parisuhteessaan.

”Tuon kirjassa esiin Sylvin loukatut tunteet. Hän pystyi kuitenkin selittämään asiat itselleen parhain päin. Sylvi oli luonteeltaan kilvoitteleva ja pidättyvä ihminen, joka koki elämäntehtäväkseen Urho Kekkosen tukemisen.”

Venhon mukaan Urho ja Sylvi Kekkosen yli 50 vuotta kestänyt suhde oli loppuun asti toisiaan kunnioittavaa kumppanuutta.

Ensimmäinen nainen on biofiktiivinen kirja eli faktoihin perustuvaa fiktiota. Romaanissaan Venho asettuu Sylvin pään sisään ja kuvittelee, mitä hän olisi saattanut ajatella todellisista tapahtumista.

Johanna Venho löysi esimerkiksi Kekkosen arkistosta merkintöjä tapaamisesta O:n eli ­ Olavi Paavolaisen kanssa vuosina 1952–1953.

Matti Kekkosen entinen vaimo Marja Linna­kivi kuvasi muistelmissaan, kuinka Sylvi Kekkonen lähti olympiakesänä 1952 istumaan iltaa ja oli pitkään poissa. Sylvi kertoi kotiin tultuaan innostuneena: ”Hän sanoi, että minulla on kauniit silmät.”

”Marja saa udeltua, että Sylvi istui iltaa Olavi Paavolaisen kanssa. Käytin hyväkseni näitä johto­lankoja ja kirjoitin romaaniin mukaan romanttista haavetta. On ihan mahdollista, että Sylvi Kekkonenkin olisi tapaillut jotain miestä ennen kuin Urhosta tuli presidentti.”