Kirja-arvio: Kaarlet ja Kustaat vilisevät päässä, kun tutustuu Ruotsin kuningashuoneeseen – nykyinen kuningas jatkaa eerikinretkillään keskiaikaista tapaa, prinssien esittelystä hopeatarjottimilla on luovuttu

Ruotsin kuningashuoneen historiaa esittelevä Viikingeistä Victoriaan -kirja on ehtymätön anekdoottien lähde.

Tiesitkö, että Ruotsin perintöprinssit on pitkään esitelty alastomina hopeatarjottimella – prinsseyden varmistamiseksi. Kustaa VI Aadolfin ja Margaretin vuonna 1906 syntynyt esikoinen Edmund oli ensimmäinen prinssi, jota ei esitelty tarjottimella. Prinsseyden ovat siitä eteenpäin varmistaneet muutamat nimetyt todistajat.

Kaarlet ja Kustaat sekä monimutkaiset sukulaisuussuhteet vilisevät päässä, kun kuninkaallisasiantuntija, Monarkian muruset -kirjan toinen kirjoittaja Sanna-Mari Hovi käy Ruotsin monarkiaa perkaavassa kirjassaan seikkaperäisesti läpi maan kuninkaat ja kuningattaret.

Kaikista on tarjolla kiinnostavia tietoja ja tarinoita. Mukana kulkevat historian käänteet. Teksti kulkee varmoin ottein.

Naisseikkailut, urheiluinto ja lukemisen erityisvaikeus luonnehtivat monia Ruotsin kuninkaita.

Bernadottet ovat nyt hallinneet Ruotsia pitempään kuin mikään muu kuningassuku – ja nykyinen kuningas Kaarle XVI Kustaa pidempään kuin kukaan muu kuningas: ensi vuoden syyskuussa tulee täyteen 50 vuotta.

Bernadotte-suvun nousu Ruotsin valtaistuimelle on tarua ihmeellisempi tarina. Ranskalaisen pikkukaupungin virkamiespojasta tulee kuningas tuntemattomaan pohjoiseen maahan.

Kuninkaiden puolisot on lähes aina naitu Ruotsiin muiden maiden ylhäisistä suvuista. Miltä tuntuu kasvattaa vieraassa maassa kruununperillisiä kielitaidottomana, siksi usein yksinäisenä?

Keskiajalla kuninkaaksi valittu teki eerikinretken (Eriksgata) tietyissä maakunnissa. Tarkoituksena oli saada kuninkaalle kansan hyväksyntä. Ensimmäiset eerikinretket merkittiin muistiin 1200-luvulla. Tapa on säilynyt: Kaarle Kustaa käy mielellään maakuntamatkoilla.

Kirja käy läpi esimerkiksi hääasuja, diadeemeja ja linnoja.

Nykyisen kuningasparin suosikki on Flenissä sijaitseva Stenhammarin linna, jossa he voivat viettää rauhallista elämää maaseudulla. Kuningaspari asui linnassa myös 2020–2021 koronaeristysaikaan.

Stenhammarin linnassa Kaarle Kustaa saa harrastaa lapsuutensa toiveammattia, maanviljelystä.

Sanna-Mari Hovi: Viikingeistä Victoriaan. Ruotsin monarkian tarina. 2021. 386 sivua. Minerva

Lue lisää: Kirja-arvio: Kustaa Vaasa oli taitava poliitikko, mutta kapinoitsijoiden päät hän irrotutti säälittä ruumiista

"Hätkähdyttävä ja harvinainen lausunto": Ruotsin kuningas kuvailee maan epäonnistuneen koronan hoidossa

Kustaa Vaasakin sen jo tiesi – suomalainen ryijy on kansantaidetta parhaimmillaan