Video: Kukkolankosken lippokalastus on satavuotista kulttuuria ja perinnettä, jolle tahdotaan myös Unescon tunnustus

Suomen pisin vapaana virtaava koski on Tornionjoessa sijaitseva Kukkolankoski. Se putoaa kolmen ja puolen kilometrin matkalla 13,8 metriä kohti merenpintaa.

Kesäkuun alussa villinä pauhaavat kuohut kuljettavat Pohjois-Ruotsin tuntureiden sulamisvesiä kohti Perämerta. Alkukesän virrassa vettä liikkuu kaksi miljoonaa litraa sekunnissa.

Tornionjokeen kudulle nousevat lohet alkavat alkukesästä vaeltaa uomaan. Sieltä ne nousevat ylävirtaan.

Kukkolankoskessa vaelluskalat pysähtyvät lepäämään kosken pohjalla oleviin kuoppiin. Sieltä paikalliset kalastajat pyydystävät arvokasta saalista ikivanhalla tavalla.

Lippokalastuksessa pitkän riu’un päähän kiinnitettävää havasta kuljetetaan lähellä kosken pohjaa. Kalastajan on tiedettävä tarkalleen, missä kuopat ja kohoumat ovat. Muuten havas karahtaa kiville ja kala pakenee.

Parhaat apajapaikat ovat löytyneet vuosisataisen yrityksen ja erehdyksen kautta. Jälleen tämänkin kesän kynnyksellä perinteisin menetelmin rakennetut laiturit eli krenkut pystytettiin Nälkäkivelle, Lahenleualle, Pitkälle, Harrinpukille, Yliselle, Aliselle...

Vuonna 2014 Kukkolassa alettiin dokumentoida perinnekalastuksen käytäntöjä, Markku Vaaraniemi kertoo.

Hän on vetäjänä hankkeessa, jonka maalissa siintää lippokalastuksen kirjaaminen Unescon ylläpitämään aineettoman kulttuuriperinteen luetteloon. Vaaranimen mukaan lippokalastus voisi teoriassa päästä luetteloon jo vuonna 2025.

Esivalmistelut ovat pitkällä.

Kalastus on listattu jo Suomen kansalliseen luetteloon, mikä on edellytyt Unescon luetteloon pääsylle. Hakemuksen jättää lopulta Suomi tai Ruotsi, sillä perinne elää molemmin puolin rajajokea.

”Perinteeseen kuuluu lippoamisen lisäksi krenkkujen rakentaminen, apajapaikat, halme- ja vuorolippous manttaaleittain ja luonnollisesti ruoka”, Vaaraniemi kertoo.

Alueella on perinteisesti valmistettu varrassiikaa. Kokonainen kala pistetään vartaaseen ja sen molempiin kylkiin leikataan viillot muutaman sentin välein. Siika kypsennetään avotulella ja kastetaan paiston lopuksi suolaveteen.

Esimerkiksi Suomessa televisiosarjaa tehnyt julkkiskokki Gordon Ramsay maisteli jaksossa Kukkolan varrassiikaa. Mukana oli myös Markku Vaaraniemi.

”On ollut puhetta, että varrassiialle voisi hakea myös EU:n alkuperäsuojaa”, Vaaraniemi mainitsee.

Kesäkuun 8. päivänä lippokausi alkoi halmelippouksella. Tornionjokeen nousevaa lohta pyydetään silloin vuoroissa kesäkuun lopulle asti. Elokuussa alkaa siian vaellus ja vuorolippous.

Kylän talot, neljä kerrallaan, lähettävät miehet lipolle. Saalis jaetaan kyläläisten kesken talojen omistamien manttaaleiden mukaisesti. Jokainen kyläläinen saa osansa saaliista. Isoimmille taloille jää kalaa myytäväksi asti.

Vielä 1900-luvun alussa puolet talojen tuloista tuli kalastuksesta.

Nämä perinteet ovat muotoutuneet vuosisatojen aikana rajajoen molemmin puolin.

Jokivarren kalastuskulttuurin arvosta ja iästä kertoo Ylitorniolle aikanaan rakennettu keskiaikainen kirkko. Tulvan mukanaan viemän rakennuksen hirsistä on löydetty kalastajien suojelupyhimyksen Andreaksen vinoristi.

Kukkolankoskella harrastetaan myös vapakalastusta. Etualalla näkyy lipposilta eli krenkku. Kuva: Kai Tirkkonen

Hankkeen myötä Kukkolan lippomiehet ovat muodostaneet myös laajoja yhteistyöverkostoja.

”Olemme tehneet yhteistyötä esimerkiksi belgialaisen Oostduinkerken kanssa. Siellä harjoitetaan katkarapujen hevoskalastusta”, Vaaraniemi kertoo.

Belgian luoteisrannikon ikivanhaa perinnettä seuraten kalastajat pyydystävät katkarapuja hevosten vetämillä nuotilla. Katkaravun hevoskalastus on otettu mukaan Unescon listalle vuonna 2013.

Vaaraniemen mukaan hakemuksen myötä Kukkolassa on päästy myös esittelemään ainutlaatuisen Tornionjokivarren elämää ja kulttuuria kansainvälisesti.

”Lisäksi olemme halunneet jakaa tietoa kalakantojen kestävästä hoidosta”, Vaaraniemi sanoo.

YK:n kulttuuri- ja opetusjärjestön listalle on koottu maailman ainutlaatuista ja elävää kulttuuriperinnettä.

Suomessa lista on saanut viime vuosina paljon huomiota, kun saunominen ja kaustislainen viulunsoitto otettiin listalle mukaan.

Lue myös:

Pohjoisen joilla kiehuu – Uusi laki saattaa romuttaa satavuotisen oikeuden

”Pitäisi ilmeisesti herätellä kuolleista” – Lainhuudon virhe kuohuottaa Kukkolankoskella