Video: Petäjävetiset muusikot sävelsivät modernin kotiseutubiisin

Eri-ikäisistä laulajista muodostuva kuoro seisoo lumessa.

He kuuntelevat ääneti, kun säestäjä tapailee sointuja kitaran kaulalta.

Pian kitaristi alkaa laulaa, ja kuoro yhtyy kotiseutubiisin ensi säkeisiin.

"Sadepisara valuu vanhan paanukaton pintaan. Pyhän maan se kohtaa, purot joet järveen johtaa. Soi kutsu kellon, kansa tulee yli pellon. Paha jossain vaanii, tulkaa suojaan minun kotiini."

Olemme Petäjäveden vanhan kirkon pihamaalla.

Marraskuisessa alkuiltapäivässä heleänä kaikuva laulu tuo mieleen virren veisuun.

Siitä ei kuitenkaan ole kyse, vaikka yksi laulajista onkin Petäjäveden kirkkoherra Seppo Ojala.

Kirkkoherra nimittäin laulaa Petäjäiset juuret -kotiseutubiisin ensisäkeistössä.

"On itse asiassa sovittu niin, että jokainen laulaja laulaa jonkin muun säkeistön kuin minkä on itse tehnyt. Minun tekemäni säkeistön laulaa sitten joku toinen", Ojala kertoo.

Kotiseutubiisin isä on Petäjävedellä asuva muusikko Kimmo Strömberg.

"Ajatus Petäjäveden omasta biisistä oli muhinut jo kauemman aikaa. Kuitenkin 2013 julkaistiin Mikko Nislinin ja Markku Koskisen kirjoittama, Petäjäveden musiikkihistoriasta kertova kirja. Se antoi projektille todellisen alkusysäyksen", Strömberg muistelee.

"Tuli mieleen siinä yhteydessä, että olisi todella hyvä saada aikaan myös biisi, joka keräisi kaikki täällä vaikuttaneet muusikot, sanoittajat ja sovittajat yhteen."

Strömbergin mukaan kappale on omistettu kotiseuturakkaudelle.

"Jokainen meistä on jostain kotoisin ja yritämme aina juurtua sinne, missä milloinkin asumme. Juuret-teema elää kappaleessa vahvana. Lisäksi Petäjäveden kunnan vaakunassa on puu, jolla on juuret. Juurissa on paljon symboliikkaa, ja se on kappaleen kantava teema", hän pohtii.

Petäjäiset juuret on kolmiosainen ja yhdeksänminuuttinen kappalejärkäle, jossa kuullaan yhteensä viittä laulajaa.

Yhteensä kappaleella on ollut 23 tekijää.

"Amatöörejä ja muutama ammattilainenkin mahtuu porukkaan. Entisiä ja nykyisiä petäjävetisiä, joiden ikähaitari on noin kahdestakymmenestä eläkeikään", paikkakunnalla asuva Kimmo Rauhamäki kertoo.

Petäjäiset juuret -laulun kolme osaa ovat nimeltään Maa, Ilma ja Vesi.

"Näen Maa-osan kansanmusiikkimaisena, ihmismäisenä, tavallisen ihmisen tekemisiä Petäjävedellä luotaavana katkelmana. Siinä kuvaillaan kylähulluutta, rakkautta ja elämää arjessa", Strömberg hahmottelee.

"Toinen osa on tunnelmoiva ja humiseva instrumentaali. Kolmas taas on hieman Kingston Wall -henkinen, psykedeelinen rock-osio. Siinä kappale lähtee lentoon ja nousee omiin korkeuksiinsa", muusikko Jukka Mäkelä avaa.

Projekti käynnistyi verkkaisesti, mutta kasvoi kuin varkain suurempiin mittasuhteisiin.

"Kiinnostus osoittautui erittäin suureksi. Kaikkia tekijöitä yhdistää jokin side Petäjäveteen", Strömberg kertoo.

Petäjäiset juuret -kappaleen varsinainen sovitustyö käynnistyi kesällä 2015.

"Silloin oli olemassa jotain sävellys- ja sanoitusaihioita. Niistä lähdettiin rakentamaan kappaletta", Strömberg toteaa.

Petäjävesi on keskisuomalainen maaseutupaikkakunta, jolla on ollut viimeisen sadan vuoden aikana monimuotoinen, vireä ja vaiheikas musiikkikulttuuri.

Alueella on vahva pelimannimusiikin perinne, joka eli erityisen vahvana viime vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla.

1960-luvulta 1980-luvulle paikkakunnalla toimi useita rockyhtyeitä. Onpa siellä nähty vuosikymmenten saatossa myös jazz-henkisiä kokoonpanoja.

Petäjäiset juuret -kotiseutubiisin virallinen julkistamistilaisuus on Petäjävedellä lauantaina 26. marraskuuta.