Yhä useampi yrittäjä jatkaa työuraansa pitkälle eläkeiän jälkeen – osa ei halua luopua ja osa ei pysty

Eläkeikään yltäneet yrittäjät eivät ole mikään yhtenäinen ryhmä, toteaa Suomen Yrittäjien senioriyrittäjistä vastaava Etelä-Savon Yrittäjien järjestöpäällikkö Carita Haapamäki.

"On ison yrityksen pyörittäjiä yhtä lailla kuin yksinyrittäjiä ja käsityöläisiä", Haapamäki kuvaa.

Ikähaarukka on laaja: vasta eläkeiän ylittäneistä yli yhdeksänkymppisiin tervaskantoihin. Sukupuolijakaumaa ei enää tilastoida, joten siitä ei ole tietoa.

Vaikka järjestöön eivät kuulu kaikki senioriyrittäjät, Haapamäellä on työnsä myötä monipuolinen kuva suomalaisista senioriyrittäjistä.

Syitä jatkaa eläkeiän ylittämisen jälkeen on monia. "Monelle yritys on kuin oma lapsi. Se tulee usein esille omistajavaihdoksissa", Haapamäki kertoo. Irti päästäminen ei ole helppoa, eikä omaa yritystä ei haluta jättää kenen vaan käsiin.

Myös taloudellinen näkökulma on monelle painava syy jatkaa yrittämistä. "Maksettu yrittäjä­eläke ei aina riitä. Moni jatkaa, jotta saa sivutuloa sen lisäksi."

Eläkeiän ylittäneiden yrittäjien suhteellinen määrä on lisääntynyt viime vuosikymmenien aikana. "Vuoden 2010 tienoilla huomattiin selkeä trendi", Haapamäki toteaa. "Yksi tuolloin havaittu ilmiö on sekin, että osa palkkatyöläisistä ryhtyy eläkeikään tultuaan yrittäjiksi."

Tämä huomattiin uusyrityksinä: tyypillistä on, että asiantuntija perustaa jonkinlaisen konsultti­yrityksen.

Eliniän piteneminen ja väestön terveydentilan koheneminen näkyy tässä myös. Yrittäjät jaksavat eri tavalla kuin 30 vuotta sitten, Haapamäki toteaa. "On paljon niitä 60–70-vuotiaita, jotka ovat vielä niin hyväkuntoisia, ettei heistä voi ikää päätellä."

Senioriyrittäjien suurimmat haasteet ovat silti terveys ja jaksaminen. Varsinkin yksinyrittäjillä on usein oma työterveyshuolto retuperällä.

Toinen iso asia on jatkajan löytyminen. Jos sopivaa jatkajaa ei löydy, yrittäjä usein jatkaa itse. "Haasteellista tässä kuviossa on, että jos on laskettu sen varaan, että yrityksen myynnistä saa eläkerahat eikä yritystä saakaan myytyä, on pakko jatkaa."

"Omistajavaihdosten edistäminen on tärkeää työtä", Haapamäki painottaa. Olisi hyvä, että yrittäjä havahtuisi asiaan hyvissä ajoin.

Haapamäen mukaan maaseudulla on tuttu ilmiö se, että kun pienen paikkakunnan putkimiehelle tai sähkömiehelle ei löydy jatkajaa eikä tämä enää kykene jatkamaan, ollaan pulassa. "Sitten soitetaan naapurikunnan vanhalle putkimiehelle."

"Ikikantoja yhdistää yleensä yrittämisen palo", Haapamäki toteaa.

Silloin luopuminen voi tuntua luovuttamiselta eikä se ole helppoa. Haapamäki tietää autoilijan, joka jatkoi lähes 90-vuotiaaksi. "Lopulta terveydelliset syyt tulivat vastaan."

Senioriyrittäjiä yhdistää usein yksi asia: "Se on elämäntapa, asenne elämään", Haapamäki kuvaa.

"Nämä ovat muutenkin aktiivisia seniorikansalaisia, kuntavaikuttajia, urheiluseurojen talkoolaisia, ihmisiä, jotka ovat kaikessa mukana."