Tässä kylässä voit tehdä aikamatkan vuosisadan takaiseen Suomeen

Pyhärannan Santtio on esimerkki siitä, miten pitkäjänteisellä yhdessä tekemisellä voidaan luoda isoja asioita. Kylä valittiin Varsinais-Suomen Vuoden kyläksi 2024.

Kapea hiekkatie kiemurtelee halki sympaattisen kylämaiseman. Rakennukset, pihapiirit ja koko maisema huokuu huolenpitoa ja elinvoimaa. Santtion kylätiellä kulkeminen on kuin aikamatka vuosisadan takaiseen Suomeen.

Santtio on parinsadan hengen merenrantakylä Pyhärannassa, Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla. Kylä valittiin loppukesällä tämän vuoden Varsinais-Suomen Vuoden kyläksi.

Santtion sydän on komea kylätalo Maininki, joka on rakennettu 1990-luvulla talkoovoimin kivijalasta kurkihirteen luonnonmateriaaleista ja vanhoja käsityöperinteitä hyödyntäen ja kunnioittaen.

"Santtiossa on pitkät talkooperinteet. Tiettävästi ensimmäiset talkoot on olleet jo 1920-luvulla, kun rantaan rakennettiin omin voimin ensimmäinen laituri", kertoo kylän vanhempaa sukupolvea edustava Jarmo Valpio.

Valpio esittelee ylpeänä Mainingin vaikuttavia sisätiloja, joita somistavat puusta veistetyt koristeet, patsaat ja yksityiskohdat, jotka ovat saanet inspiraationsa Santtion vuosisataisista puulaivojen rakentamisen perinteestä.

Vaikuttavan kylätalon rakentaminen on ollut valtava projekti. Hankkeen onnistumisen kannalta tärkeimpään osaan nousivat yhdessä tekeminen ja talkoohenki, jotka ovat avainasemassa koko kylän menestyksen takana.

Talkoilla on tehty laiturin ja kylätalon lisäksi muun muassa kylän leikkikenttä, kesäteatterikatsomo ja katos, vessarakennus, lipunmyyntikoju, pukukopit ja rannan grillikatos.

Parhaillaan käynnissä oleva hanke on vuonna 1923 perustetun Santtion VPK:n ruiskuhuoneen kunnostus ja maalaus, jonka parissa ahertaa viitisen vuotta sitten kylään muuttanut Mika Laine.

"Tällaisessa maalaispaikassa on kiva tehdä hommia, kun aina on saatavilla tarvittavat koneet, pelit ja vehkeet. Nosturit, kaivurit ja traktorit löytyy niin sanotusti omasta takaa ja vielä on porukkaa, joka on innokasta ja osaa tehdä", pitkiä päiviä kaikissa talkoissa puurtava Laine kertoo.

”Monet ihmiset, jotka ovat vuosien aikana tehneet kylän eteen valtavan määrän työtä, alkavat kuitenkin olla sen ikäisiä, etteivät he pysty ihan kaikkea enää tekemään. Olemme kaikki iloisia, että tänne on muuttanut nuorempaa väkeä, joka on lähtenyt innokkaasti mukaan talkooporukkaan”, Laine toteaa.

Santtion kyläseuran puheenjohtaja Jani Niemi iloitsee kylän saamasta Vuoden varsinaissuomalainen kylä -tittelistä erityisesti vanhojen kyläläisten ja ahkeran talkooporukan puolesta.

Elävässä kylässä touhutaan yhdessä. Kuvassa Kiira Niemi, Jani Niemi, Oona Niemi, Andreas Lyrintzis, Seppo Pesonen, Juha Johansson ja Mika Laine. Kuva: Suvi Elo

"Valinta on tietynlainen kiitos ja huomionosoitus tehdystä työstä ja sen myötä välittyy viesti, että myös muut arvostavat kylässä tehtyä arvokasta työtä ja yhteisöllisyyttä", Niemi sanoo.

Jani ja Anne Niemi muuttivat tyttäriensä kanssa Santtioon reilu neljä vuotta sitten. He edustavat kylän nuorempaa sukupolvea

Kylän tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että nuoret perheet juurtuvat Santtioon ja tekevät siitä kodin itselleen ja lapsilleen.

"On hienoa nähdä, kuinka nuorempi sukupolvi ottaa vastuuta kylän tulevaisuudesta", Mika Laine iloitsee.

"Nuorten perheiden mukaantulo tuo uutta energiaa kyläyhteisöön ja on elintärkeää Santtion elinvoimaisuuden säilyttämiselle, kylän kehitykselle ja sille vetovoimaisuudelle, jonka ansiosta myös Vuoden kylä-tittelin saimme."

Nuorempaa sukupolvea edustaa myös Andreas Lyrintzis, joka saapuu kylänraitille joukko naapureita mukanaan.

Lyrintzis muutti puolisonsa ja kahden lapsensa kanssa Santtioon vajaa kolme vuotta sitten.

Santtion kylässä voi kuvitella itsensä menneeseen aikaan. Kuva: Suvi Elo

"Avovaimoni on Santtiosta kotoisin ja kun hänen kotitalonsa tuli myyntiin, hankimme sen ja muutimme Turusta elämään tänne maaseudun rauhaan."

"Yhteisöön sopeutuminen kävi helposti, sillä puolisoni isä toimi pitkään Santtioseuran puheenjohtajana ja on vahvasti mukana talkooporukoissa. Tätä kautta kylän toimitavat ja porukka oli tietyllä tavalla tuttua", Lyrintzis kertoo.

"Pyhärannassa on lapsiperheelle hyvät palvelut ja harrastemahdollisuudet, luonto on lähellä ja uimaan tai veneilemään pääsee oman kylän rannasta. Myös kunnan julkiset palvelut toimivat erittäin hyvin ja sujuvasti."

Puheen sorina käy kiivaana, kun kylän kirvesmies Juha Johansson, Espoosta Santtioon muuttanut Seppo Pesonen ja Mika Laine muistelevat menneitä ja suunnittelevat tulevia.

Santtion kesäteatteri on kylän suurimpia vetonauloja. Kesäteatterikaudella 2024 Teatteriyhdistys Faken esitys Viulunsoittaja katolla houkutteli Santtioon yli 4 300 vierasta.

"Kylän erikoisuus on parkkipaikan puute eli teatterin näytösten aikana autot pysäköidään paikallisten asukkaiden pihoille", Mika Laine kertoo.

Santtion vuoden päätapahtuma on Maininki-talolla järjestettävä juhannusjuhla ja siihen liittyvä perinteinen juhannussalon koristelu ja nosto. Juhannusjuhlaan osallistuu yleensä noin 300 vierasta.

Lauantaisin kylän rannasta voi ostaa paikallisen ammattikalastajan pyytämää ja savustamaa tuoretta silakkaa, ahventa ja kirjolohta.

"On uskomaton juttu, kun aina lauantaiaamuna voi hakea tuoreen ja lämpimän kalan kotirannasta", Santtioseuran puheenjohtaja Jani Niemi iloitsee.

"Tällaiset palvelut ovat tärkeä osa kylän henkeä ja persoonallisuutta."