Sarjakuva: Veristä ja viihdyttävää menoa viikinkiajan Suomessa

Tuomas Myllylä: Pakanat. 331 sivua. Zum Teufel, 2022.

Ari Halikon kostotarina alkaa vuonna 916 jKr. Koko Halikon suku pientä Aria lukuun ottamatta murhataan ja heidän tilansa poltetaan maan tasalle.

Kyseessä on verikosto, joka kostojen tapaan yltyy kierteeksi ja Ari Halikon koko elämäntehtäväksi. Tuomas Myllylä kertoo komeassa sarjakuvaromaanissaan suomalaisten heimojen suhteesta idän ja lännen mahteihin yksittäisen soturin kautta.

Myllylä kertoo esipuheessaan aloittaneensa Ari Halikon tarinan kertomisen noin kymmenen vuotta sitten. Viikinkiajoista on tehty viime vuosina paljon näyttävää viihdettä, esimerkiksi televisiosarjat Vikings ja The Last Kingdom. Molemmissa viikingit tunkeutuvat Britanniaan.

Suomen viikinkiaikaa on viihteellistetty melko vähän, vaikka suomalaiset olivat tietenkin läheisissä tekemisissä naapurivaltioidensa viikinkien kanssa. Pakanat-kirjan loppupuheessa arkeologi Sami Raninen valottaa viikinkiajan eli noin 700-luvun ja 1000-luvun keskivaiheen välisen ajan ilmiöitä Suomessa.

Kirjan kerronta etenee hyvin ja piirrosjälki on komeaa. Koska viikinkitaisteluiden toiminnalliset osuudet ovat minulle niin tuttuja ja jo toisteisia televisiosarjoista, lämpenin erityisesti sarjakuvan paikallispolitiikalle ja suomalaisen kulttuurin erityispiirteille. Niitä saisi olla tarinassa vielä enemmän.

Kostotarina jyskyttelee menemään juonellisesti varsin ennalta arvattavasti, mutta meno on silti nautinnollista. Suomalaisilla on paljon ammennettavaa myös tästä kansanperinteestä ja historian ajanjaksosta.