Tattienkeräämisen maailmanmestaruus ratkesi Joensuussa, ensikertalaisen kannattaa pitää käsijarru päällä

Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Henni Laitala onnistui löytämään MM-kisamaastosta vain punikkitatteja, mutta hän sairastui vakavasti herkkutattikuumeeseen. Kuva: Lari Lievonen

Silvia Pezzato (takana) voitti MM-tattikisan jo toisen kerran peräkkäin. Attilio Camposilvan luonnehtii Suomea sieniparatiisiksi. Kuva: Lari Lievonen

Tänä vuonna MM-tatti houkutteli paikalle yli viisikymmentä osallistujaa, joista vajaa puolet osallistui yksilösarjaan eli herkkutatin poimintaan. Kilpailussa oli oma sarja joukkueille ja perheille. Kuva: Lari Lievonen

Tämänvuotinen MM-tattikilpailu houkutteli Joensuun Heinävaaraan viisikymmentä osallistujaa, joista vajaa puolet osallistui yksilösarjaan eli herkkutatin poimintaan.

Taso oli kilpailussa kova: mukana olivat vuoden 2008, 2009, 2011 ja 2014 mestarit, ja kaikki olivat nälkäisiä voittamaan.

Toissa vuoden voittaja Raimo Nykänen vinkkaa kisapaikalla, että maastossa on hyvä mennä rauhalliseen tahtiin.

”Kannattaa pitää käsijarru päällä käveleskellä ja katsoa tarkasti”, hän ohjeistaa.

Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Kauko Salo kertoo, että suomalaisesta herkkutatista on kasvanut 30−40 viime vuoden aikana vientituote, josta on saanut hyviä tuloja verrattuna muihin sieniin.

Suomessa on kerätty tatteja myyntiin aiemminkin: niitä vietiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilla Itä-Suomesta Pietarin hoviin ja toreille, jossa ne olivat hienoston herkkuruokaa.

Tattien määrät vaihtelevat suuresti, sillä vuodet eivät ole veljeksiä. Esimerkiksi vuonna 2010 tattien kauppaantulomäärä oli lähes 750 tonnia, kun taas viime vuonna saalis jäi noin 60 tonniin.

Tattikarnevaali-yhdistys ry:n puheenjohtaja Katariina Ahlholm kertoo, että MM-tattikisan juuret johtavat vuoteen 2003, jolloin oli ennätyssato.

”Karnevaali muodostui siitä, että tatin myyjiä oli niin paljon tämän kylän vastaanottopisteellä”, hän kertoo.

Tavallisen herkkutatin ( Boletus edulis) lisäksi Suomessa tavataan männynherkkutattia ja tammenherkkutattia.

Italiassa arvostettua tattia kutsutaan nimellä porcino, joka tarkoittaa pientä possua. Sienten syönnillä on siellä pitkät perinteet, sillä jo antiikin roomalaisten kerrotaan olleen hyvin ihastuneita niihin.

Italialaiset Attilio Camposilvan ja Silvia Pezzato ovat käyneet Suomessa poimimassa sieniä jo 20 vuoden ajan.

”Tämä on meille paratiisi”, Camposilvan kertoo.

MM-kisassa on metsäosuutta eli sienestysaikaa kaksi tuntia. Tuloslaskentaan tuomaristo kelpuuttaa vain 1. ja 2. luokan tatit.

Pitkän odotuksen jälkeen voittaja julkistetaan. Hän on Silvia Pezzato, toista vuotta peräkkäin! Voittonsa salaisuudeksi hän arvelee vaateliaita Italian harjoitusmaastoja.

Lue lisää perjantain 2.9. Maaseudun Tulevaisuudesta.