"Ihmisiä kiinnostaa nyt luontoluksus", sanoo Kimmo Aalto, joka tuntee maaseutumatkailun ja pitää pestiään eräässä suositussa lomakohteessa työelämän korkeakoulunaan

Jos joku tässä maassa tietää, miten maaseudun matkailubisneksellä menee, se on Kimmo Aalto. Hän tutkailee alaa MTK:n, Lomalaitumen ja Suomen Maaseutumatkailuyrittäjien yhdistyksen kautta.

Eikä vain tutkaile, vaan kuuntelee, kiertää ja kehittää. Parhaillaan Lomalaitumella on menossa esimerkiksi hanke nimeltä Gastropajat.

”Kehitämme ruokamatkailua siten, että autamme yrittäjiä kehittämään ja markkinoimaan ruokatuotteita ja kannustamme kokeilemaan uusia ideoita.”

Hanke sisältää pajamaista keittiötyöskentelyä, siinä on mukana ruokamatkailun eturivin kumppaneita. Tavoitteena on saada mukaan sata maaseudun yritystä Etelä-Karjalasta, Päijät-Hämeestä, Kanta-Hämeestä, Uudeltamaalta ja Kymenlaaksosta.

Ruokamatkailun viriäminen on yksi merkki siitä, kuinka kotimainen maaseutumatkailu kehittyy. Kun vielä 10–15 vuotta sitten keskityttiin bussiryhmiin, yksilöllinen ja pienissä ryhmissä matkailu alkoivat jo ennen korona-aikaa.

"Palvelun laatuun vaikuttaa jo se, miltä paikat näyttävät ulospäin ja investoidaanko uuteen. Ennen etenkin Itä-Suomi laski paljon venäläisten varaan, ja voikin miettiä, panostetaanko nyt riittävästi kotimaisiin”, Aalto sanoo.

Kannattaisi. Kotimaan matkailun on löytänyt moni ennen etelään lentänyt, joka kaipaa laadukasta lomailua.

”Todella korkeatasoista majoitustarjontaa onkin jo, myös pienemmissä yrityksissä. Ihmisiin vetoavat myös tentsilet ja muut luontoelämykset, sillä nyt kiinnostaa luontoluksus.”

Tentsile on puihin kiinnitettävä teltta.

Aallosta on myös hyvä, jos maaseudulla tarjotaan kaupungista tuttua tekemistä.

”Esimerkiksi pakohuone voi olla keino saada teinit mukaan ja kiinnostumaan maaseutulomasta, sillä kaikille ei riitä eläinten rapsutus.”

Vaikka pakohuoneita, lasi-igluja, sup-lautoja, paljuja tai Suomen hienointa järvimaisemaa on yhtäkkiä tarjolla kaikkialla, matkailumies ei näe sitä haittana. Myöskään jokaisen kylän, kaupungin, seudun ja maakunnan omat kampanjat eivät syö toisiaan.

”Kyllähän esimerkiksi Päijänne, Saimaa ja Keski-Suomi tekevät Lakeland-yhteistyötä. Minusta on hyvä, että ihan pienet alueet toimivat yhdessä paikallisten yritysten kanssa, koska liian leveässä toiminnassa pienet putoavat kelkasta ja budjeteista. En murehtisi päällekkäistä kehittämistä.”

Aalto kuuluu Leader-alueiden valintakomiteaan ja on nähnyt, kuinka pienistä ideoista kasvaa isoja ja paikallisillekin hankkeille on paikkansa.

Myös rahaa on tarjolla monenlaiseen kehittämiseen. Hänestä esimerkiksi etätyön ympärivuotiset mahdollisuudet maaseudulla ovat pitkälti vielä miettimättä ja myymättä.

Maaseutumatkailuyrityksiä on Suomessa noin 5 000, ja maatiloista noin 1 500 harjoittaa myös matkailua.

Lokakuun alussa Aalto isännöi Asikkalassa eurooppalaista maaseutumatkailukongressia. Hän näki, kuinka kollegat ihastuivat näkötornista, bussin ikkunoista avautuneista päijäthämäläisistä harju- ja järvimaisemista ja ruskan väriloistosta.

"Suomalaisella maaseudulla on korona-aikanakin tilaa ja väljyyttä. Tämä potentiaali pitäisi pystyä hyödyntämään markkinoimalla laadukkaita, paikallisia ja aitoja elämyksiä ja palveluita."

Jotta tiedetään, mitä tarvitaan, pitää olla tietoa.

”Kun tulin MTK:hon, huomasin, että maa- ja metsätalous on läpikotaisin tutkittu, mutta maaseudun matkailusta oli vaikeaa löytää tietoa", sanoo tutkimus- ja markkinointitaustainen Aalto, joka on tehnyt yrittäjäkyselyt tähän saakka itse.

Nyt Aalto virittelee ProAgrian kanssa laajempaa kyselyä alan toimijoille.

Myös osaaminen on kohentunut takavuosista. Aikoinaan eräskin kansainvälinen metsäkongressi retkeili Lappiin, ja kun suomalaisopas ei osannut kertoa riittävästi, amerikkalaisvieras lykkäsi tämän kouraan Lonely Planetin matkaoppaan.

Aallon mutkaton suhtautuminen maaseutuun juontuu lapsuudesta. Hän on viettänyt elämästään tavallista enemmän aikaa koulussa, sillä perhe asui Luopioisissa Puutikkalan kyläkoululla ja Ylöjärvellä Siivikkalan koululla – isä kun oli kansakoulunopettaja. Koulut poika kävi Ylöjärvellä, mutta pääsi maalle Hauhon-kesämökille ja mummoloihin Mellilään ja Ypäjälle.

”Silittelin ja ruokin pieniä possuja, ja lehmiltä haettiin maitoa. Postilaatikkoon tulivat Turun Sanomat ja Maaseudun Tulevaisuus. Sieltä se maaseutukiintymys tulee."

Koulutukseltaan Aalto on aluemaantieteilijä. Hän tutki gradussaan työpaikkojen sijoittumista Tampereella, kun keskusta tyhjeni tehtaista. Pari vuotta rakennusinsinöörin opintoja harjoitteluineen teki tutuksi maaseudun sillat ja hiekkateiden mutkat.

MTK:hon Aalto tuli vuonna 2009. Pakettiin kuului myös pesti Lomalaitumen toiminnanjohtajana. Lomalaidun perustettiin vuonna 1968 maaseutumatkailua varten, ja siitä on irronnut mökkejä vuokraava Lomarengas ja sen ohjelmatalo Villi Pohjola.

Parinsadan jäsenen Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ja seitsemän jäsenyhteisön ja kolmen työntekijän Lomalaidun edistävät yhdessä maaseutumatkailua järjestämällä seminaareja, käymällä matkamessuilla ja palkitsemalla yrityksiä.

Lomalaitumen Matkamaalle.fi-portaalista voi tutkia maaseudun matkailupalveluita, mutta valmiita majoitus-, ruoka- ja ohjelmapaketteja ei myy keskitetysti oikein kukaan. Ne varataan suoraan yrityksiltä.

Työelämän yliopistonaan Aalto pitää pestiään Kalajoen hiekkasärkillä.

”Työhaastattelussa kysyttiin, että kun täällä on noin 30 eri suuntiin vetävää matkailuyrittäjää, miten meinaat pärjätä. Elinkeinojohtaja veikin minut ensimmäisen työpäiväni iltana meren rannalle ja kertoi, että hän menee aina sinne, kun pännii. Hyvin minä pärjäsin, ja alue meni eteenpäin. Petipaikkamäärä on kolminkertaistunut 1990-luvun lopusta."

Uran helmiä on Länsi-Viron saariston kehitysohjelman ja matkaoppaan laatiminen 1990-luvun alkupuolella.

”Oppaassa oli myös navigointitietoja, ja toivon todella, ettei kukaan ole ajanut karille, kun varsinkin Saarenmaalla on kivisiä rantoja. Sinänsä jo silloin pohditut sähkönsäästöt sekä ympäristön ja paikallisväestön huomioiminen ovat samoja kuin nyt eli kestävää matkailua on mietitty jo pitkään.”

Sittemmin Saarenmaata on kehitetty myös talouden ehdoilla lentoyhteyksineen, golfkenttineen ja uusine kylpylöineen.

• Syntynyt Luopioisissa 6.7.1966.
• Asuu Tampereen Pyynikillä.
• Hallintotieteiden maisteri, pääaineena aluetiede. Lisäksi matkailualan täydennysopintoja yliopistossa.
• Työskennellyt MTK:ssa vuodesta 2009 palveluyrittäjyyden ja maaseutumatkailun asiantuntijana.
• Lomalaidun ry:n toiminnanjohtaja, Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n hallituksen sihteeri, Eurooppalaisten maaseutumatkailuorganisaatioiden kattojärjestön Ruraltourin presidentti.
• Aiempi työura: Ulvilan ja Porin matkailun kehittäjä 2004–2009, matkailun lehtori Satakunnan ammattikorkeakoulussa, Kalajoen hiekkasärkkien matkailupäällikkö 1996–1997.
• Selvittänyt matkailun ohjelmapalveluyritysten markkinointikanavia, kansainvälisten kongressivieraiden ja suomalaisten vientiyritysten kokemuksia, laatinut matkailustrategiaa Pirkanmaalle ja kestävän kehityksen ohjelmaa ja matkaoppaan Länsi-Viron saaristoon 1993–1995.
• Harrastaa matkailua, tennistä, mökkeilyä, hiihtoa ja laskettelua sekä polkupyöräilyä ja saunomista kesät talvet.
• Perheeseen kuuluvat vaimo, aikuiset lapset ja Cavalier kingcharlesinspanieliin pentu Bobby.