• Lotta Laineen karkkiura alkoi jo lapsena – nyt hän jatkaa perheyritystä rinnallaan nepalilainen karkkileipuri

    Namitupa on karkkien ihmemaa. Sen käsintehtyjä salmiakkeja viedään ympäri maailmaa.
    Tilaajalle
    Joulun aikaan Namituvassa tehdään punavalkoraidallisia polka-karamelleja. Niitä valmistetaan Ruotsissa vuonna 1859 kehitellyllä salaisella reseptillä.
    Joulun aikaan Namituvassa tehdään punavalkoraidallisia polka-karamelleja. Niitä valmistetaan Ruotsissa vuonna 1859 kehitellyllä salaisella reseptillä. Kuva: Johannes Tervo
    Lukemisto|Elintarviketeollisuus
    16.12.202422:00
    Jouni Hirn
    Ilmajoki

    Namitupa, pieni makeistehdas Ilmajoella on helppo löytää, sillä jättimäinen karamellitanko tervehtii tulijaa tien poskessa.

    Tehtaanmyymälässä on sadoittain erilaisia salmiakkitikkareita, karkkipusseja ja muita makeisia. Karkinvalmistusta pääsee seuraamaan ikkunan takaa. Tuoksu huumaa ja alkaa tehdä mieli makeaa.

    Namitupa on monelle karkkien ihmemaa, josta haetaan uusia makuja ja jonne tullaan kauempaakin.

    ”Makeisten syöntiin suhtaudutaan aiempaa intohimoisemmin. Karkkia ei enää pelkästään mätetä, vaan niitä maistellaan samaan tapaan kuin viiniä. Makeisista haetaan uusia elämyksiä ja kokemuksia”, sanoo Namituvan yrittäjä Lotta Laine.

    Namitupa tunnetaan erityisesti salmiakkimakeisistaan ja Polka-karamelleista. Tuotteita myyvät sadat jälleenmyyjät ympäri Suomea. Salmiakkia viedään myös muualle Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin saakka.

    Nepalilainen Sujan Khadka ja Lotta Laine tutustuivat Espanjassa, missä mies valmensi ammatikseen taekwondoa. Kun pariskunta muutti Suomeen, suunnitelmissa oli opiskella liikunnanohjaajaksi, mutta karkin leipominen sujuikin luontevasti käsistään taitavalta ja taiteelliselta mieheltä.
    Nepalilainen Sujan Khadka ja Lotta Laine tutustuivat Espanjassa, missä mies valmensi ammatikseen taekwondoa. Kun pariskunta muutti Suomeen, suunnitelmissa oli opiskella liikunnanohjaajaksi, mutta karkin leipominen sujuikin luontevasti käsistään taitavalta ja taiteelliselta mieheltä. Kuva: Johannes Tervo

    Namitupaa voi pitää poikkeuksena makeisalalla. Pienet karamellivalmistajat ovat kadonneet Suomesta lähes tyystin tuontimakeisten ja jatkajien puutteen takia, mutta Namituvan toiminta on vuosi vuodelta kehittynyt suotuisasti.

    ”Tämä ei ole helpoin ala, koska emme pysty kilpailemaan hinnalla. Meillä on oltava korkealaatuinen tuote, jolla kilpailemme. Maun ja ulkonäön pitää viehättää omaleimaisuudellaan”, Laine tiivistää.

    Namituvalla vaalitaan perinteistä käsityöosaamista. Makeiset valmistetaan käsin alusta loppuun. Automatisoituja työkoneita ei ole käytössä.

    Myymälässä voi lasiseinän läpi katsoa, kun Namituvan karkkileipurit esittelevät taitojaan. Namitupa järjestää myös opastettuja työnäytöksiä ryhmille ja karkinvalmistusta voi halutessaan ohjelmapalveluna kokeilla myös itse.

    Namituvan myynnistä yli 90 prosenttia on salmiakkia, mutta joulun aikaan polkakaramellien kysyntä lisääntyy. Karamellileipuri Sujan Khadka pyörittelee lasin takana taikinasta punavalkoraidallisia kävelykeppejä ja sydänkuvioita.

    ”Tämä on vanhan ajan käsityötä. Kun sokeri keitetään, se reagoi ilmankosteuteen ja lämpötilaan, joten taikina on joka kerta erilainen. Karamellileipurin on tehtävä noin 300 000 karamellitankoa ennen kuin käsityöhön perustuva osaaminen alkaa olla luotettavaa ammattilaisen tekemistä”, Lotta Laine sanoo.

    Makeistehtaan suurin hittituote on Rakkaussalmiakki. Sydänkuvioiset salmiakit on palkittu Salmiakki Finlandialla, ja ne olivat finaalissa tänä vuonna Ruokalahja 2024 -kilpailussa.

    Reijo Laine perusti Namituvan vuonna 1990. Nyt yritystä jatkaa tytär Lotta Laine.
    Reijo Laine perusti Namituvan vuonna 1990. Nyt yritystä jatkaa tytär Lotta Laine. Kuva: Johannes Tervo

    Lotta Laine on toisen polven karkkitehtailija. Hänestä tuli makeistehtaan yrittäjä kuusi vuotta sitten, kun tehtaassa aloitettiin sukupolvenvaihdos.

    Yrityksen perusti hänen isänsä Reijo Laine vuonna 1990. Alun perin yritys harjoitti ravintolatarvikkeiden maahantuonti- ja tukkukauppaa. Namituvan toiminta kehittyi sen sisaryrityksenä.

    Tarvikkeiden ohessa Reijo Laine alkoi tuoda Ruotsista Polkagris-karamellitankoja, joita valmistetaan vuonna 1859 kehitellyllä salaisella reseptillä.

    Klassikkokaramelleja myytiin muun muassa Tiimareissa ja Sokoksilla. Ennen pitkää kauppiaat alkoivat kysellä, että voisiko karamelleja tulla leipomaan myymälöihin. Reijo Laine kutsui ruotsalaisia makeisleipureita Suomeen ja kiersi heidän kanssaan ympäri maata.

    Polka-karamellitangot leikataan sopiviksi pätkiksi, kun taikina  on vielä sopivan pehmeää.
    Polka-karamellitangot leikataan sopiviksi pätkiksi, kun taikina on vielä sopivan pehmeää. Kuva: Johannes Tervo

    Yhteistyökuvio tällä tapaa oli työläs ja raskas, joten ruotsalaisten erikoisluvalla Reijo Laine ja kaksi hänen työntekijäänsä koulutettiin leipomaan polkakaramelleja.

    Samalla Laine perusti Ilmajoelle Namitupa-makeispajan esittelemään valmistusta käsityönä. Pienessä liiketilassa oli aluksi vain myyntitiski ja leivontapöytä, joiden ääreen kerääntyi kyläläisiä ja ryhmämatkailijoita.

    Lotta Laineen ura makeisten parissa alkoi 5-vuotiaana, kun hän pääsi pikkusiskonsa kanssa edustustehtäviin messuille.

    ”Tytöille teetettiin pienet punavalkoiset asut ja he saivat tarjota messuvieraille maistiaisia. Asiakkaat tykkäsivät ja lapset saivat jännittävää tekemistä koko päiväksi. Näin jälkikäteen ajateltuna se oli heille mahtava tilaisuus saada oppia ja kokemuksia”, Reijo Laine kertoo.

    Teini-ikäisenä Lotta oli karkkitehtaalla kesätöissä. Lukiossa hän alkoi haaveilla hakevansa oikeustieteelliseen.

    ”17-vuotiaana päätin, että lähden Ilmajoelta. Tämä tuntui liian pieneltä kylältä ja halusin nähdä maailmaa. Suoritin lukion reilussa kahdessa vuodessa. Kun täytin 18 vuotta, muutin Espanjaan. Sain töitä barcelonalaisesta myyntialan yrityksestä.”

    Espanjassa Lotta tutustui nepalilaislähtöiseen Sujan Khadkaan, joka valmensi ammatikseen taekwondoa. Nuori pari muutti yhteen.

    ”Vajaan kahden vuoden jälkeen tuli koti-ikävä. Kun olin vieraalla töissä, niin aloin miettiä, että miten ihana olikaan tehdä omaa hommaa karkkitehtaalla.”

    Ennen pitkää elämä hektisessä miljoonakaupungissa alkoi tuntua arkiselta ja työ puuduttavalta. Lotta alkoi kaivata kotikylän rauhaa ja Namituvan rentoa tunnelmaa.

    ”Vajaan kahden vuoden jälkeen tuli koti-ikävä. Kun olin vieraalla töissä, niin aloin miettiä, että miten ihana olikaan tehdä omaa hommaa karkkitehtaalla. Se yrittäjähenkisyys oli niin syvällä.”

    Lotta ja Sujan muuttivat Ilmajoelle. Sujanin suunnitelmissa oli opiskella liikunnanohjaajaksi, mutta karkin leipominen sujuikin luontevasti käsistään taitavalta ja taiteelliselta mieheltä.

    Nykyisin tehtaalla työskentelee Lotan ja Sujanin lisäksi kolme henkilöä.

    Maailmalla tavanneet Sujan Khadka ja Lotta Laine työskentelvät nyt yhdessä Laineen perheyrityksessä Ilmajoella.
    Maailmalla tavanneet Sujan Khadka ja Lotta Laine työskentelvät nyt yhdessä Laineen perheyrityksessä Ilmajoella. Kuva: Johannes Tervo

    Namitupa on herättänyt kiinnostusta myös ulkomailla. Se on ehdolla amerikkalaiseen The Good Road -tv-sarjaan. Toissa vuonna sarjan tuottaja Earl Bridges kävi tutustumassa karkkipajaan.

    Vuonna 2018 sanomalehti New York Times kävi tekemässä jutun salmiakinvalmistuksesta. Lähtiessään lehden toimittaja sai pussillisen rakkaussalmiakkeja tuliaisiksi vaimolleen Yhdysvaltoihin.

    ”Ennen artikkelin julkaisua lehden faktantarkistaja soitti New Yorkista. Hän halusi varmistaa, että oliko salmiakkia oikeasti suositeltu vietäväksi vaimolle kukkien ja suklaan sijasta”, Lotta Laine nauraa.

    Salmiakkitaikinan vaivaaminen vaatii voimaa. Salmiakkimakeiset ovat Namituvan päätuotteita.
    Salmiakkitaikinan vaivaaminen vaatii voimaa. Salmiakkimakeiset ovat Namituvan päätuotteita. Kuva: Johannes Tervo

    Salmiakkia käytettiin jo 1700-luvulla jauheen muodossa lääkeaineena helpottamaan yskää ja se levisi merimiesten mukana satamakaupunkeihin. Salmiakin suosio on ollut suurinta Pohjois-Euroopassa, mutta salmiakkiharrastajia löytyy ympäri maailmaa.

    Namitupa houkuttelee karkkituristeja. Viime kesänä ruotsalainen äiti ja aikuinen poika saapuivat salmiakkivierailulle.

    ”He olivat ostaneet Namituvan salmiakkia Ruotsista, ja kertomansa mukaan heidän oli pakko tulla katsomaan, missä sitä tehdään. Kun he olivat tehneet ostoksensa ja tutustuneet karkinvalmistukseen, he lähtivät takaisin Ruotsiin”, Lotta Laine kertoo.

    Namituvan salmiakkimakeiset ovat glykyritsiinivapaita eli ne eivät sisällä lainkaan lakritsikasvista peräisin olevia raaka-aineita. Siksi ne sopivat myös raskaana oleville naisille sekä korkeasta verenpaineesta kärsiville. Tuotteet ovat myös vegaanisia.

    ”Saamme paljon asiakaspalautetta miehiltä, joiden vaimo odottaa lasta. Moni sanonut, että kotona on paljon leppoisampaa, kun vaimo saa syödä salmiakkia. Voi siis jopa sanoa, että meidän ansiostamme moni parisuhde voi paremmin”, Lotta Laine myhäilee.

    Lotta Laineen ura karkkialalla alkoi jo lapsena.
    Lotta Laineen ura karkkialalla alkoi jo lapsena. Kuva: Johannes Tervo

    Namituvalla salmiakkiin on yhdistetty makuja tarkasti testaillen, mutta hyvin ennakkoluulottomasti. Makuvaihtoehtoja on satakunta. Salmiakkia saa esimerkiksi popcornin, colan, ananaksen, mojiton, mansikan ja mentolin makuisina.

    ”Teemme täällä pienessä, mutta vahvassa kylässä salmiakkia niin kuin Asterix ja Obelix -sarjakuvan tietäjä keitti taikalientään väkeään vahvistamaan. Salmiakista saa paljon irti, siinä on jytyä. Sen ei aina tarvitse olla perusväkevää, vaan siihen voi rohkeasti yhdistellä eri makuja”, Lotta Laine tähdentää.

    Hänen mukaansa Namituvan tulevaisuus näyttää salmiakkiselta. Tavoitteena on tehdä Ilmajoesta maailman salmiakkikeskus, edistää salmiakkikulttuuria sekä kehittää uniikkeja, tulevaisuuden klassikkomakuja, joille nautinnollisesti irvistellään vielä sadan vuodenkin kuluttua.

    ”Tämä on kovaa työtä ja me tehdään sitä tunteella. Kyllähän sen tuotteista maistaa, että teemme karamelleja rakkaudella. Haluamme, että Namitupa on aitojen salmiakkien koti, joka vaalii salmiakin valmistuksen salaisuuksia”, Lotta Laine summaa.

    Namitupa

    Ilmajoella Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva makeistehdas ja tehtaanmyymälä.

    Reijo Laine perusti yrityksen vuonna 1990. Toimi alun perin maahantuontiyrityksenä, mutta on nykyisin keskittynyt karkinvalmistukseen.

    Lotta Laine aloitti isänsä jälkeen yrittäjänä vuonna 2018.

    Tunnettu erityisesti palkituista salmiakeistaan. Namituvan Pöyröö pulveri ja Rakkaussalmiakki on palkittu Salmiakki Finlandia -palkinnolla.

    Tekee tilauksesta myös yksityisesti räätälöityjä tuotteita, kuten liikelahjoja ja hääkaramelleja. Tarjoaa tilauksesta ohjelmapalveluna muun muassa ”karkinleivontasessioita”.

    Artikkelin aiheet
    Lotta Laine
    Namitupa
    salmiakki
    makeisteollisuus
    Ilmajoki
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

    • 7

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan