Perinteinen leivonnainen valmistuu samoin kuin ennenkin, mutta leipomon muu työ on mullistunut vuosien varrella: ”Joskus kauppaan saattoi vain ilmestyä”
Leipomotyössä käytetään nykyään huomattavasti vähemmän paperia ja kynää kuin ennen.
Vaasan Oy:n leipomo valmistaa ruisleipää Kotkassa syyskuussa 1998. Kuva: Lauri Sorvoja / JOKA / MuseovirastoPerinneherkku on perinneherkku juuri siksi, että se maistuu samalta kuin vuosikymmeniä sitten. Siksi voisikin äkkiseltään luulla, ettei tekniikan kehittyminen ole vaikuttanut karjalanpiirakoiden leipomiseen mitenkään.
Pohjois-Karjalan Liperissä sijaitsevan Kotileipomo Sorsan yrittäjä Anna-Liisa Karpathakis on johtanut yritystä vuodesta 1983. Vajaan 40 vuoden aikana tekniikka on hiipinyt avuksi monessa asiassa, mutta muutos on tapahtunut pienin askelin.
”Muutoksen huomaa oikeastaan vain, jos miettii, miten asioita ei enää tehdä”, Karpathakis kertoo.
1980-luvun alussa laskut kirjoitettiin käsin jäljentävälle paperille, josta toinen kappale annettiin asiakkaalle ja toinen laitettiin piikkiin. Kun laskut purettiin piikistä, tarvittiin taas kynää, paperia ja taskulaskinta. Nykyään taloushallinnon ohjelmistot hoitavat saman työn.
”Jokainen tekninen vimpain on aina pitänyt opetella itse. En minä ole koulussa käynyt tietokoneita opettelemassa”, Karpathakis kertoo.
Kynän käyttö on kaikkiaan vähentynyt. Karpathakis kertoo, että hänen tyttärensä oppivat aikanaan kirjoittamaan hyvin käytännönläheisellä tavalla: lapset jäljensivät mallin perusteella numeroita karjalanpiirakkapussien parasta ennen -tarralappuihin. Myös lappuja varten on nykyään oma laitteensa.
Karpathakis naurahtaa, että vaikka tyttäret eivät olekaan leipomon päivittäisessä työssä mukana, he pitävät huolen, että äiti joutuu jatkuvasti epämukavuusalueelle.
”Joskus mietin, mennäänkö eteenpäin liian kovaa vauhtia. Nuori polvi kuitenkin muistuttaa, että eri sukupolvilla on eri markkinointikeinot ja -kanavat. Perinteinen tuote saadaan myytyä myös nuorisolle nykyaikaisella twistillä.”
Välillä harmia tuottaa byrokratia. Vuonna 2019 Karpathakis sai Ruokavirastolta viestin, jossa kerrottiin, ettei laktoosittomaan maitojuomaan tehtyjä piirakoita saa kutsua karjalanpiirakoiksi.
Karjalanpiirakka sai vuonna 2003 EU:n nimisuojajärjestelmässä Aito perinteinen tuote -suojauksen (APT:n), ja nimisuojaa koskevassa tuotekuvauksessa puhuttiin maidosta. Laktoositonta maitoa ei kuitenkaan saa kutsua maidoksi, vaan maitojuomaksi. Karjalanpiirakan APT-määritelmä ei siis täyttynyt, koska laktoositonta maitojuomaa ei saa kutsua maidoksi, ja kuvauksessa taas puhuttiin maidosta.
”Vieläkin turhauttaa koko tapaus. Ei 2000-luvun alussa puhuttu ruokarajoitteista siinä määrin kuin nykyään”, Karpathakis kertoo.
Vuoden 2019 lopulla Euroopan komissio hyväksyi karjalanpiirakkaa koskevan muutoshakemuksen, ja nykyään karjalanpiirakoissa voi käyttää laktoositonta maitojuomaa.
Vielä 1990-luvulla oli tavallista, että Karpathakis pakkasi erän piirakoita autoon ja lähti esittelemään niitä eri kauppiaille.
”Nykyään tuntuu hassulta ajatella, että joskus kauppaan saattoi vain ilmestyä. Nykyään tietenkin soitetaan etukäteen ja sovitaan tapaaminen.”
Tuote-esittelyt vähenivät vuosien varrella ja koronapandemian alkaminen lopetti ne toistaiseksi kokonaan. Muutenkin ihmisten kohtaaminen on vuosi vuodelta vähentynyt, Karpathakis pohtii.
Viime vuosituhannella esimerkiksi kirjanpito vaati paperikasan viemistä kirjanpitäjälle, ja lukemia tarkasteltiin nenät vastakkain kynän ja viivoittimen kanssa. Nykyään tieto siirtyy automaattisesti kirjanpitäjän koneelle.
Karpathakis myöntää miettineensä vuosien varrella useita kertoja, jaksavatko perinteiset piirakat kiinnostaa ostajia vuodesta toiseen. Murehdinta on kuitenkin osoittautunut kerrasta toiseen turhaksi.
”Kyllä tämä piirakansyönti tuntuu aina vain siirtyvän uusille polville. Minusta on mahtavaa nähdä, kun vaikka isovanhempi ja lapsenlapsi tulevat yhdessä ostoksille.”
Leipomo- ja konditoria-ala
- Leipomo- ja konditoria-ala työllistää noin 9 000–10 000 henkilöä.
- Yli neljännes elintarvikealan työntekijöistä työskentelee leipomo- ja konditoria-alalla.
- Elintarvikealan perustutkinnon, leipuri-kondiittorin koulutuksen, voi suorittaa kymmenissä ammatillisissa oppilaitoksissa ympäri Suomen.
- Leipuri-kondiittoreita työskentelee muun muassa yrittäjinä sekä leipomoissa, konditorioissa, teollisuusleipomoissa, paistopisteissä, kahvila-konditorioissa, suurtalous- ja ravintola-alan toimipisteissä ja pitopalveluissa.
- Lähteet: Suomen Leipuriliitto, Opintopolku
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
