Ruostuvat hylyt ovat tikittävä aikapommi Suomen rannikolla

Viime kuussa tapahtunut Nord Stream -kaasuputkien vuoto herätti huolta vuodon vaikutuksista Itämeren ympäristöön. Lopulta vuoto todettiin huomattavasti pelättyä pienemmäksi, eikä putkesta vuotanut metaani aiheuta pitkäaikaisia ympäristöongelmia.

Nord Stream on jo pitkään ohjannut Itämereen liittyvää energia- ja ympäristökeskustelua.

On kuitenkin hyvä muistaa, että Itämeri on merkittävä kanava myös öljykuljetusten kannalta, mikä muodostaa omat riskinsä meren hyvinvoinnille. Ongelman muodostavat myös monet meren pohjassa makaavat hylyt.

Edellisestä Itämerellä sattuneesta merkittävästä öljyonnettomuudesta on kulunut jo useita vuosikymmeniä. Vuoden 1987 helmikuussa neuvostoliittolaisesta säiliöalus Antonio Gramscista vuoti pohjakosketuksen takia mereen jopa 5000 tonnia raakaöljyä. Latvian edustalla sattuneesta onnettomuudesta syntynyt öljylautta ajautui lopulta Ahvenanmaalle saakka. Reilu vuosikymmen myöhemmin sama alus ajoi karille Porvoon edustalla, minkä seurauksena mereen päätyi raakaöljyä noin 650 tonnia.

Suuremmilta onnettomuuksilta on tämän jälkeen onneksi vältytty muun muassa kehittyneen liikenteenohjauksen ansiosta. Katastrofin syntymiseen ei kuitenkaan tarvita kuin yksi inhimillinen erehdys, muistuttaa ryhmäpäällikkö Kari K. Lehtonen Suomen ympäristökeskuksesta. Vuosien varrella öljykuljetusten määrä Itämerellä on vain lisääntynyt, mikä osaltaan nostaa riskiä uuteen onnettomuuteen.

”Joidenkin arvioiden mukaan Suomenlahden kautta kulkee enemmän öljyä kuin Persianlahden Hormuzinsalmesta”, Lehtonen kertoo.

Pienikin määrä öljyä voi levitä hyvin laajalle alueelle ja sen puhdistaminen on todella kallista ja työlästä. Lintujen pesimäluotojen ja kalojen kutema-alueiden tahraantuminen ovat näkyvimmät öljyvuodon vaikutukset. Linnuilla öljy tuhoaa niiden höyhenpeitteen vedenpitävän rakenteen, mikä voi johtaa jopa niiden hukkumiseen.

Öljy liukenee veteen äärimmäisen heikosti. Suurissa öljyonnettomuuksissa öljyä päätyy kuitenkin vesistöihin niin suuria määriä, että paikallisesti öljyn myrkylliset ainesosat voivat aiheuttaa kaloille haittaa fysiologisella tasolla.

”Suurissa pitoisuuksissa ne voivat olla akuutisti tappavia. Se riippuu hyvin paljon öljytyypistä ja paljonko sitä sinne veteen päätyy. Kuolleisuus on yksi vaikutus, mutta ne voivat haitata myös eläinten liikkumista, ravinnonsaantia ja lisääntymistä.”

Aikaisemmin vahinkojen torjunnassa on käytetty apuna dispersantteja, jotka hajottavat öljyn vesipatsaaseen mikropisaroiksi. Se johtaa öljyn nopeampaan poistumiseen systeemistä, mutta aiheuttaa öljypitoisuuksien hetkelliseen nousuun paikallisesti.

”Kysymys on siitä, valitaanko pitkäkestoinen ja lievä altistus merisysteemille vai lyhytkestoinen ja kova.”

Itämeren suojelukomissio HELCOM ei kuitenkaan suosittele dispersanttien käyttöä öljyntorjunnassa, koska ne ovat aikaisemmin olleet itsessään hyvin haitallisia luonnolle. Nyt dispersantteja on kuitenkin tullut uusia sukupolvia ja Lehtonen olisi valmis ainakin kokeilemaan niiden käyttöä öljyntorjunnassa tietyissä rajatuissa tilanteissa. Muuten uhkana voi olla esimerkiksi se, että öljylautta vajoaa pohjaan ja aiheuttaa vaurioita pidemmällä aikavälillä.

”Pitää ottaa huomioon sekin, että puhdistustoimet maksavat aika paljon. Kemiallisella hajottamisella ongelmasta päästään nopeammin eroon ja vältyttäisiin monesti tuntemattomaksi jääviltä pitkäaikaisvaikutuksilta.”

Ajankohtaisempi ongelma Itämerellä ovat meren pohjan useat hylyt. Hylyistä voi niiden ruostuessa päätyä öljyä mereen, mikä voi aiheuttaa pahoja paikallisia ympäristöongelmia. Pelkästään Suomen rannikolla sijaitsee noin 1500 hylkyä. Kaikissa hylyissä öljyä ei ole, minkä takia hylkyjen tilannetta on Lehtosen mukaan tärkeä kartoittaa ongelmatapausten löytämiseksi.

”Ne muodostavat oikeasti ympäristövaaran, joka vain pahenee koko ajan hylkyjen ruostumisen takia.”

Viime vuosina Syke on koordinoinut muutamia hylkyjen saneerauksia. Hylkyjen tyhjentäminen öljystä on kuitenkin hyvin kallista työtä. Ne sijaitsevat eri syvyyksissä ja sääolosuhteet sanelevat, milloin operaatioita voidaan suorittaa.

”Hylystä riippuen yhden hylyn tyhjentäminen voi maksaa 1–10 miljoonaa. Jos näistä halutaan päästä eroon, niin se on pitkä ja kallis projekti. Toisaalta pitää laskea, kuinka paljon tulee maksamaan se, kun hylyt alkavat vuotaa öljyä luontoon.”