Tiesitkö: Suomen lähin sukukieli ei ole viro – Mikä tarkoittaa kyseisen kielen sana ”jumalanlehmä”?

Suomen lähin sukukieli ei suinkaan ole viro tai mikään saamen kielistä, vaan karjalan kieli. Karjalan kieltä ei pidä sekoittaa suomen kielen kaakkoismurteisiin, joista puhutaan myös karjalaismurteina.

Ennen sotia karjalan puhujia oli Suomessa noin 30 000–40 000 henkeä. Nykyään karjalan kielen käyttäjiä on Suomessa muutamia tuhansia ja Venäjällä enemmän, mutta tarkka määrä ei ole kummassakaan maassa tiedossa. Venäjällä karjalaa puhutaan pääasiassa Karjalan tasavallassa sekä Tverin kaupungissa ja sen läheisyydessä.

Karjalan kieli on uhanalainen, ja sitä on viime vuosikymmeninä elvytetty sekä Suomessa että Venäjällä. Itä-Suomen yliopisto, tai karjalaksi Päivännouzu-Suomen yliopisto, tarjoaa karjalan kielen perusopintoja. Uudizet karjalakse taas on Ylen tarjoama karjalankielinen uutispalvelu, jonka uutiset tuotetaan Ylen toimituksessa Joensuussa.

Karjalan ja suomen kielten, kuten minkä tahansa kahden lähisukukielen, välillä on lukuisia sanoja, jotka on helppo ymmärtää väärin. Karjalan kielen sana kravatti tarkoittaa suomeksi sänkyä, jumalanlehmä leppäkerttua, ajatus mätivää haavaa ja akku vaimoa tai naista.

Lähteet: Karjalan liitto, Itä-Suomen yliopisto, Yle

Teemu Toppisen karjalaisista juurista vaiettiin: ”Lapsesta asti minusta on tuntunut siltä, että ihmiset ovat aina väärässä”

Nuoriso uskaltaa uudistaa karjalaista kulttuuria – ”On tärkeää, että tietynlaiset karjalaisen kulttuurin perusteet ja lähtökohdat säilyvät, mutta liikaa niihin ei saa jumittua"

Vaikka suomen kielen ajatellaan olevan poikkeuksellisen vaikea oppia, tutkimus ei tue käsitystä: "Pahinta on, jos oppija yrittää kommunikoida suomeksi ja muut vaihtavat kielen heti englantiin"

Mikael Agricolan kieli kuulostaa nykyihmisestä kännitekstareilta, Jari Tervo kuvailee – Suomen kirjakielen isä lihallistuu uudessa romaanissa