Tuore maitolähettiläs haluaa tuoda maidon ilosanomaa: "Olen hoitanut ja lypsänyt lehmiä"

Katri Rantasella on hyvä pohja maitotytön työhön, sillä vaikka hän on kotoisin Vantaalta, hän meni jo peruskoulun jälkeen opiskelemaan kaksoistutkinnon Harjun maatalousoppilaitokseen Virolahdelle.

"Olen hoitanut ja lypsänyt lehmiä."

Lisäksi Rantanen on valmistunut elintarviketieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta ravitsemustiede pääaineenaan ja mikrobiologiaa opiskellessaan perehtynyt erityisesti probiootteihin ja niiden terveysvaikutuksiin.

"Saimme erittäin pätevän lähettilään", hehkutti Maito ja Terveys ry:n puheenjohtaja Seppo Rehunen Maailman maitopäivänä järjestetyssä tilaisuudessa.

Ranta nauttii maitotuotteita päivittäin. Hänen ehdoton lempparinsa on piimä ja lisäksi hän tykkää syödä jugurttia ja rahkaa ja tarjoaa niitä myös lapsilleen: 11-vuotiaille kaksosille ja 3-vuotiaalle kuopukselle. Kahviinsa Rantanen lorauttaa kermaa tai punaista maitoa.

33-vuotias Rantanen on 38. maitolähettiläs. Pesti on osa-aikainen ja tällä kertaa vain puoleksi vuodeksi. Pidempään palkkaamiseen ei Maito ja Terveydellä ollut rahoitusta.

Kesäkuussa Rantanen vierailee muun muassa 4H-yhdistyksen Ruokakoulu-kesäleireillä Etelä-Suomessa ja Farmari-näyttelyssä Seinäjoella.

Maitopäivän avannut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä korosti maidontuotannon hyviä vaikutuksia ja maidon isoja mahdollisuuksia.

"Mikä on sen parempaa kuin nurmirehuun perustuva kotieläintuotanto sekä hiilensidonnan että maan rakenteen kannalta", Leppä lausui ja lisäsi, että suomalaisen paras ekoteko on syödä kotimaista ruokaa. "Kaikki muu on hifistelyä!"

Suomalaiset juovat maitoa tai piimää 123 litraa henkeä kohti vuodessa. Kaikkiaan nestemäisiä maitovalmisteita nautitaan 169 litraa ja lisäksi juustoja 27 kiloa henkeä kohti vuodessa.

Kymmenessä vuodessa nestemäisten maitovalmisteiden kulutus on pudonnut noin 15 litraa, mutta juustojen syönti noussut 10 kiloa henkeä kohti vuodessa. Osa juotavasta maidosta on korvautunut kasvimaidoilla.