Se on täällä: Maailman suurin löylymittarien kokoelma

"Tämä on maailman suurin erilaisia lämpötilalukemia näyttävien löylymittarien kokoelma", oikaisee Riku Lehtinen löylyhuoneen mittareita hämmästelevälle vierailijalle.

Yritysanalyytikkona työskentelevälle Lehtiselle ominaista on olla tarkka sanoissa ja määritelmissä. Löylymittari ei ole mikä tahansa lämpömittari:

"Ihan eri asia. Tavallisen lämpömittarin asteikko loppuu yleensä 50 celsiusasteeseen, löylymittareissa se ulottuu 140 asteeseen."

Lehtinen tuntee kokoelmansa helmet ja yksilöt.

Mittareita on löylyhuoneen kaikilla seinillä vieri vieressä: "Ainakin 170 erilaista ja saattaa olla lähemmäs 200", Lehtinen kertoo.

Keräilijä ja yritysten kassavirtoja analysoiva Lehtinen innostuu esitellessään epätavallista kokoelmaansa.

"Suosikkimittarini? Tuijotan saunassa aina tätä vuolukivestä tehtyä löylymittaria. Siitä tulee hyvä mieli!"

Lähimpänä kiuasta sijaitseva mittari näyttää 140 astetta, kun muut löylymittarit näyttävät 80:a.

Tilinpäätöslukuja tulkitseva analyytikko on analyytikko saunan lauteillakin:

"Kuten tuloslaskelmassa voi näyttää mitä tahansa, löylymittarikin voi osoittaa eri lukemia."

Strategic Accountingin pääanalyytikko ja hallituksen puheenjohtaja Lehtinen käyttää yritysten tilinpäätöksiä analysoidessaan kassavirtatulosta. Lyhyellä tähtäimellä kassavirta ennustaa tarkemmin liiketoiminnan käänteen sekä ylös- että alaspäin.

Saunassa on löylyhuone ja pieni pukuhuone. Pukuhuoneen koristeena on neljä (4) saunatonttua. Ulko-oven päällä lukee kiinteistön nimi: "Ruokoranta".

Sähkökiukaalla lämpiävällä saunallakin on tarinansa, kuinkas muuten:

"Se on ostettu Turun yleismessuilta joskus 1970-luvulla. Isäni sanoi että saunassa on käynyt 100 000 ihmistä."

Suosittu sauna, ja kävijämäärääkään ei ole kiistetty. Turun suosituilla Messuilla kävi sinä vuonna sata tuhatta vierailijaa.

Löylymittarien kokoelma kasvaa edelleen:

"Puolisoni Ulla on ostanut mittareita vähitellen lisää muun muassa kirpputoreilta."

Ruokoranta on Lehtisen nimeämä "kaupunkikartano". Hänen edesmennyt isänsä, kouluneuvos ja Turun Hirvensalossa sijaitsevan Wäinö Aaltosen koulun johtajana työskennellyt Antti Lehtinen osti aikanaan 1,5 hehtaarin tontin Illoisten järven rannalta Hirvensalosta.

Aurajoen edustalla sijaitseva Hirvensalo oli tuolloin harvaan asuttu saari, joka oli liitetty Turkuun silloisesta Maarian kunnasta vain kymmenen vuotta aiemmin.

Arkkitehti Dimitri Panzopoulos piirsi tontille kartanomaisen talon, joka valmistui 1960-luvun alussa. Lehtinen on korjauttanut rakennuksen kokonaisuudessaan ja hänelle syntyi ajatus Kaupunkikartanosta.

Kaupunkikartanolla ei ole viljelysmaita, ja se sijaitsee asemakaava-alueen läheisyydessä. Ruokoranta toimii tänään myös tilausravintolana kokous- ja majoitustiloineen.