• Kyllä, olen kotoisin Keravalta

    Kyllä keravalainenkin voi puolustaa ruokaturvaa ja kasvattaa juuret kotikuntaansa.
    Lukemisto
    20.8.201918:00
    Eija Mansikkamäki

    ”Keravalta? Oikeesti? Ihan niinku kotoisin?”

    Kyllä! Joku voi tosiaankin olla ihan kotoisin Keravalta.

    Asuin tosin aikuisiän ensimmäiset kymmenen vuotta eli opiskeluvuodet ja perheen perustamisen ajan Helsingissä ja Brysselissä, mutta sitten taas Keravalla.

    Pieni ja ponteva kaupunki, kaupat, harrastukset ja viihdykkeet kävelyetäisyydellä, nopeat junat töihin eli Helsinkiin, kaksi moottoritietä ja lentokenttäkin, bonuksena Koff ja ­maineikas puuseppähistoria.

    Vaikka vankilasta, valkosipulista, karvanopista ja Keravan kolleista, Teddy and Tigerista, sirkus Sariolasta ja Hannamari Seppälästä kaupunki ehkä paremmin tunnetaan.

    Asun nykyään alle puolen kilometrin päässä synnyin­kodistani. On aika kiva muistella kävelyillä lapsuuden leikki­paikkoja, lakkautettuja lähikauppoja (kyllä, täälläkin) ja saattaa lapset jo kolmannessa polvessa samaan koulu­rakennukseen. Kyllä Keravaankin voi kasvaa juuret.

    Mutta että kaupunkilainen MT:n toimittajana?

    Jep. Ennen kuin sanotte mitään, kuulkaas tätä: isäni on pien­viljelijäperheen poika Hyvinkään maalaiskunnasta ja äitini Karjalan evakkojen jälkeläinen. Jälkimmäiset iso­vanhemmat toimivat sodan jälkeen karjakkona ja muona­miehenä Kerava kartanossa, joka oli siis maatila, pappa myöhemmin myös kulkukauppiaana.

    Oma äitini työskenteli Laborilla ja Hankkijalla, joka oli muuten myös minun ensimmäinen kesätyöpaikkani. Jaoin postia Oulunkylän pääkonttorilla, teroitin kyniä ja kannoin virvokkeita hallitusneuvoston huoneeseen.

    Ei hullummat juuret keravalaiseksi? Multaakin löytyy.

    Itse päätin opiskella ravitsemustiedettä ja swahilia ja ruokkia maailman köyhät. Innoittajanani oli, kukapa muukaan kuin – keravalainen – naapurin neiti, joka teki ravitsemusasioissa mittavan YK-uran. Minä en tosin ole päässyt vielä Afrikkaan asti.

    Mutta teen työtä lehdessä, joka puolustaa puhdasta ruokaa, huoltovarmuutta ja siis maataloutta. Istuva presidenttikin sanoi haastatellessani häntä, että on tärkeää pitää pellot viljelyssä. Kaiken varalta.

    Pieni keravalainen ympyräni on siis sulkeutunut paluumuuttoineen ja ruokaturvahuolineen. Sukuhautapaikkakin on valmiina – täällä Keravalla.

    Kirjoittaja on MT:n talous- ja politiikan toimittaja.

    Pieni keravalainen ympyräni on sulkeutunut ruokaturva- huolineen ja sukuhautoineen.

    Artikkelin aiheet
    Kerava
    ruokaturva
    maaseutu
    paikallisidentiteetti
    maatalous
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

    • 7

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”