• Löytänän kylätalon kunnostus lähti rakkaudesta kotiseutuun – ”Halusin kunnioittaa täällä asuneiden ihmisten menneinä vuosikymmeninä tekemää suurta työtä”

    Löytänäjärven rannalla, koulurakennuksen välittömässä läheisyydessä pyörii nykyisin kokonaan ammattilaisten voimin pyörivä kesäteatteri.
    Löytänän kyläseuran toiminta on saanut uutta puhtia, kun vanhaa kylätaloa on kunnostettu kyläseuran puheenjohtajan Juha Variksen johdolla. Pöydän päässä Löytänän kyläseuran kokousta vetää sihteeri Johanna Holm.
    Löytänän kyläseuran toiminta on saanut uutta puhtia, kun vanhaa kylätaloa on kunnostettu kyläseuran puheenjohtajan Juha Variksen johdolla. Pöydän päässä Löytänän kyläseuran kokousta vetää sihteeri Johanna Holm. Kuva: Hanne Manelius
    Lukemisto|Historia ja perinne
    19.11.202215:00
    Jukka Koivula
    Viitasaari

    Löytänän kylä heräsi ­uuteen eloon, kun Kansallisteatterin näyttelijä Juha Varis halusi kunnostaa vanhan kylätalon.

    Nelostien molemmin puolin sekä Löytänäjärven ympärillä levittäytyvät talot muodostavat Löytänän kylän Viitasaaren pohjoisosassa, lähellä Pihtiputaan kuntarajaa.

    Kylässä on alle sata vakituista asukasta, mutta kesäisin on vilkkaampaa, kun mökkiläiset ja kesäasukkaat saapuvat.

    Kylän vaivihkainen elämänmeno on muuttunut viimeisten kolmen vuoden aikana huomattavasti aiempaa aktiivisemmaksi, kun kyläseura on pistänyt tuulemaan.

    ”Kolme vuotta sitten ehdotin Löytänän kyläseuran väelle, että voisin ottaa vetääkseni kylän vanhan koulun entisöinti- ja remontointihankkeen. Kun vastaus oli myöntävä, minusta tuli myös kyläseuran puheenjohtaja”, Löytänältä syntyisin oleva kansallisteatterin näyttelijä Juha Varis kertoo.

    Mittavaan ja työlääseen kunnostusurakkaan miestä on motivoinut vahva tunneside kotiseutuun.

    ”Oma synnyinpaikkani, lapsuudenkotini ja kesäpaikkani sijaitsee tässä 300 metrin päässä entisestä kylän koulusta ja nykyisestä kylätalosta. Kylätalo oli päässyt huonoon kuntoon ja oli selvää, että se pitäisi kunnostaa”, Varis kertoo.

    ”Vuonna 2019, ollessani vähän vaille 50-vuotias, minulle tuli pakottava tarve tarttua tähän projektiin. Halusin jättää jotain konkreettista jälkeeni, näyttelijän työ kun on kuin ilmaan piirtämistä. Siitä ei jää jäljelle mitään samalla tavalla kouriintuntuvaa”, Varis muistelee.

    ”Ennen kaikkea halusin kunnioittaa täällä asuneiden ihmisten, elossa olevien ja edesmenneiden, menneinä vuosikymmeninä tekemää suurta työtä. Koin, että se kaikki menisi tavallaan hukkaan, jos koko kylä nyt vain rapistuu.”

    Löytänän kylätalo sijaitsee aivan nelostien tuntumassa.
    Löytänän kylätalo sijaitsee aivan nelostien tuntumassa. Kuva: Hanne Manelius

    Vanha koulurakennus on kolmessa vuodessa laitettu kauttaaltaan uuteen uskoon.

    ”Ensimmäinen vaihe oli pönttöuunien uusiminen. Rakennuksen huonokuntoinen parveke poistettiin. Toisessa vaiheessa yläkertaan rakennettiin sosiaalitilat, rakennus sai uudet rännit sekä järven rantaan rakennettiin rantakatsomo”, Varis luettelee.

    Aivan, rantakatsomo. Löytänäjärven rannalla, koulurakennuksen välittömässä läheisyydessä pyörii nykyisin kokonaan ammattilaisten voimin pyörivä kesäteatteri.

    ”Tällainen ammattikesäteatterihan on Suomessa harvinaisuus”, Varis kehaisee.

    Rakennuksen ulkomaalaus ja sähköurakka ovat puolivälissä ja valmistuvat ensi vuoden puolella.

    Löytänäjärven rannalla on kesäteatteri rantakatsomoineen.
    Löytänäjärven rannalla on kesäteatteri rantakatsomoineen. Kuva: Hanne Manelius

    Varis on kantanut rakennusprojektissa päävastuuta, mutta kaikki työvaiheet ovat edenneet kyläläisten ja talkooväen yhteisponnistuksena. Kylätalon kunnostus on aktivoinut kylätoimintaa yleisemminkin.

    ”Ennen kylätalon kunnostuksen alkamista Löytänän kyläseura oli kyllä olemassa, mutta lähinnä toiminta oli sitä, että pyöritettiin sääntömääräiset kokoukset. Kyllä nyt on ihan erilainen tekemisen meininki, ja se ilahduttaa paikallisia”, Löytänän kyläseuran sihteeri Johanna Holm sanoo.

    Varis ja Holm kävivät molemmat täällä ala-asteensa. Koulu sai lakkautustuomion 1983.

    ”Koulu ehti toimia kylällä 60 vuotta. Kun se rakennettiin ja aloitti toimintansa 1923, tapausta voisi verrata melkeinpä Eiffel-tornin pystytykseen keskelle syrjäistä salokylää. Koulutus oli ainoa keino päästä irti nälästä ja raadannasta”, Varis sanoo.

    Koulun satavuotisjuhlat siis lähestyvät.

    ”Tässä on kolme erillistä asiaa, jotka nivoutuvat yhteen. Kylätalon remontointi, kylän henkiin puhaltaminen sekä kesäteatterin perustaminen. Ja lisääkin suunnitelmia on, mutta niistä on parempi vielä olla sen kummemmin puhumatta julkisesti”, Juha Varis naurahtaa.

    Lisää aiheesta
    • Heikki Niemelä, Jukka Niemi, Irma Ekman ja Helmi Finnilä ovat osuuskunta Kumisevan Kaiun jäseniä.

      Hyvinvointi | Kumisevan kyläkoulun tiloissa ahkeroi nyt vireä osuuskunta – vesikiertoinen puulämmitys teettää työtä mutta keventää sähkölaskua

    • Kulttuuri | Kyläkoulu sai vauhdilla uuden elämän – mutta pelkät lämmityskulut yli 20 000 euroa vuodessa

    • Sen jälkeen kun vuonna 1899 valmistunut koulu muutettiin kylätaloksi, paikalla on järjestetty esimerkiksi kansalaisopiston kudontakursseja, hirviporukoiden peijaisia, voimistelutunteja, lauluiltoja ja seurakunnan tapahtumia, kertoo kyläaktiivi Henna Albrecht.

      "Ei tuolla katolla tainnut juuri alle 60-vuotiaita ollakaan" – yli 120 vuotta vanha kylätalo Kangasniemellä sai uuden katon talkoovoimin

  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

    • 7

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää