• Minä haluan kirkon, joka Käärijän tavoin kannustaa jokaista tanssimaan kun huvittaa

    Keskusteluketjuissa todettiin, että maalliset asiat tai musiikkikilpailut täytyisi jättää kokonaan pois kirkollisesta elämästä ja puhua vain Jeesuksesta.
    Löydätkö tästä kuvasta Jeesuksen?
    Löydätkö tästä kuvasta Jeesuksen? Kuva: Joel Rosenberg
    Lukemisto|Historia ja perinne
    21.5.202306:00
    Kolumni
    Salla Autere

    Tiedättekö sen brittiläisen piirroskirjan, jossa isoon yksityiskohtaiseen kuvaan on piilotettu yksi punavalkoiseen raitapaitaan pukeutunut Waldo ja tehtävänä on etsiä hänet kuvasta? Missä Waldo luuraa on varmasti jokaiselle englantilaiselle lapselle tuttu ja monille täällä pohjolassakin.

    Pelataan kirkollista versiota tuosta etsimispelistä.

    Löydätkö yllä olevasta kuvasta Jeesuksen?

    Missä Jeesus luuraa?

    Jeesus näkyy tuossa kuvassa noin 300 kertaa.

    Hän on nimittäin jokaisessa ihmisessä, joka tuosta kuvasta löytyy. Jeesus on jokaisessa miehessä ja naisessa, jokaisessa muunsukupuolisessa, jokaisessa kristityssä, kuten myös muslimeissa tai vaikka hindulaisissa.

    Onhan Jumala luonut jokaisen meistä täällä pallolla tallaavasta ihmisestä, ja jopa omaksi kuvakseen Hän meidät loi. Aika helposti voi siis päätellä, että Jumalasta itsestäänkin löytyy kaikkia niitä piirteitä, mitä meissä ihmisissäkin voi siis olla. Jokaisissa vastaantulevissa kasvoissa näkyy itse Kristus. Jokainen teko, jota teemme yhdellekin ihmisille, teemme myös Jeesukselle.

    Jeesus on siis läsnä kun äiti laittaa lapsilleen ruokaa, Hän on pellolla kylvämässä, Hän seisoo bussipysäkillä, seuraa pörssikursseja, ulkoiluttaa koiraa ja laulaa Euroviisuissa. Jeesus on siellä, missä seurakuntalaiset ovat.

    Jokaisissa vastaantulevissa kasvoissa näkyy itse Kristus.

    Tämän takia viime viikolla seurasin hirmu surullisena kirkon viestinnän niskaansa samaa lokaa, joka liittyi Käärijä-uutisointiin. Kirkko Suomessa -somesivut sekä Kirkko Vantaalla (Käärijän kotipaikkakunnalla) iloitsivat euroviisuhuumasta. Käärijälle toivotettiin onnea ja siunausta, ja haluttiin ilmaista, että kirkko iloitsee hänen kanssaan.

    Helsingin tuomiokirkon kuvaan oli hauskasti kuvankäsittelyllä lisätty vihreä bolero. Talon päälle oli siis laitettu vaate. Sen piti olla hauskaa. Mutta ei. Hirveän moni pahoitti mielensä ja koki, että kirkko on unohtanut perustehtävänsä ja juoksee nykyään kaikenmaailman kotkotusten perässä.

    Keskusteluketjuissa todettiin, että maalliset asiat tai musiikkikilpailut täytyisi jättää kokonaan pois kirkollisesta elämästä ja puhua vain Jeesuksesta. Mutta entä kun Jeesus on joka paikassa?

    Minä haluan kirkon, joka laulaa rohkeasti chachacha:ta iloitsevan juhlakansan kanssa.

    Minkälainen kirkko olisi, jos se ei eläisi tässä päivässä, ei ymmärtäisi, että elämä todellisuudessa tapahtuu kirkonseinien ulkopuolella? Minkälainen kirkko olisi, jos se vaan puhuisi, ei tekisi? Minkälainen kirkko olisi, jos se lakkaisi iloitsemasta iloisten ihmisten kanssa?

    Minä en ainakaan haluaisi olla sellaisessa yhteisössä, joka tiukasti telkeytyy kirkonovien suojaan ja veisaa siellä keskenään virsiä. Minä haluan kirkon, joka laulaa rohkeasti chachacha:ta iloitsevan juhlakansan kanssa. Jeesus on nimittäin siinäkin hetkessä mukana.

    Minä haluan kirkon, joka Käärijän tavoin kannustaa jokaista tanssimaan, kun huvittaa ja muistuttaa olemaan rohkeasti oma itsensä.

    Lisää aiheesta
    • Rap-artisti Käärijä eli Jere Pöyhönen sanoi Ylen aamun (27.2.) haastattelussa, että euroviisukappale ei yritä kannustamaan ihmisiä juhlimaan vaan jopa herättelee sitä, tarvitseeko alkoholia juhlimiseen.

      Radio ja TV | Voivatko lapset enää katsoa Euroviisuja? Käärijän biisi syleilee alkoholia ja kännäämistä

    • Viisufinaali olisi tarjolla Suomeen, jos Käärijä voittaa tänä vuonna. Ylen mukaan Suomessa olisi vain muutama kaupunki tai areena, jotka täyttäisivät vaatimukset. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN.

      Kulttuuri | Yle varautuu jo mahdollisuuteen, että Euroviisut tulisivat Suomeen ensi vuonna

    • Suomen viisuedustaja Käärijä esiintyy Euroviisujen finaalissa ensimmäisellä puoliskolla. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen.

      Kulttuuri | Käärijä jatkaa odotetusti Euroviisujen finaaliin – "Mennään ja otetaan poika kotiin"

    Artikkelin aiheet
    kirkko
    Käärijä
    Jeesus
    euroviisut
    usko ja kulttuuri
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

    • 7

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää