• Tämän automerkin harrastajia pilkataan turhaan sairaiksi – ”Eihän se ole kelakorvattavien listallakaan”

    Veljekset ovat keränneet peräti 23 kulttiautoa maatilan pihapiiriin, ja niiden kestävyys hämmästyttää. ”Pilarit eivät hievahtaneetkaan, kun hirvi törmäsi niitä päin.”
    Tilaajalle
    Veljekset Olavi ja Sakari Parpala löysivät vanhasta navetastaan säilytystilaa kymmenien Saabien katraalleen. Jokaisella autovanhuksella on kerrottavanaan oma tarinansa.
    Veljekset Olavi ja Sakari Parpala löysivät vanhasta navetastaan säilytystilaa kymmenien Saabien katraalleen. Jokaisella autovanhuksella on kerrottavanaan oma tarinansa.  Kuva: Esko Keski-Vähälä
    Lukemisto|Autot
    8.10.202419:30
    Harri Kallio-Kurssi
    Kokkola

    Saab-automerkin kohtalon vuosi oli 2011, kun sen amerikkalainen omistaja General Motors päätti lopettaa tuotannon.

    Merkin viimeinen myyntiauto rullasi ulos Trollhättanin tehtaasta tasan kymmenen vuotta sitten, jolloin valmistui vielä 420 auton erä 9-3 Aero -malleja. Keräilijät pulittavat parhaista autoista yli 20 000 euroa.

    Merkin suomalaiset harrastajat pystyvät ostamaan käytetyn Saabin pikkurahalla, ainakin toistaiseksi.

    Merkin takavuosien lippulaiva 9000 cs on menossa Olavi Parpalan jälkikasvun käyttöön. Auto löytyi Torniosta vaurioituneena.
    Merkin takavuosien lippulaiva 9000 cs on menossa Olavi Parpalan jälkikasvun käyttöön. Auto löytyi Torniosta vaurioituneena. Kuva: Esko Keski-Vähälä

    Kälviäläisillä Olavi ja Sakari Parpalalla on maatilan pihapiirissä 23 ”pientä remonttia” odottavaa Saabia. Niillä kaikilla on oma tarinansa.

    ”Hankin ensimmäisen ysitonniseni YK-reissultani. USA:n vientimalli tuli Amerikasta laivalla, mutta tilanne muuttui jännittäväksi autoliikkeen mentyä konkurssiin ennen matkan alkua”, Sakari kertoo.

    Tarina sai jatkoa myöhemmin, kun Sakari näki entisen autonsa tulleen Suomessa myyntiin.

    ”Se ajettiin Inarista takaisin tänne katsastukseen jälkeen.”

    Osa autoista on säilytyksessä veljeksillä, kun omistajalla ei ole sopivaa tilaa. Navetanpääty kätkee sisäänsä siistin korjaamotilan omien ja vieraiden autojen työstämiseen.

    Kiinnostus merkkiin lähti 99-mallin hankinnasta nelisenkymmentä vuotta sitten. Auto odottaa uutta elämää veljesten ladossa.

    ”Ei saabismi ole sairaus. Eihän se ole kelakorvattavien listallakaan.” Olavi Parpala

    Kyltitys kertoo, mitä autoja täällä korjataan.
    Kyltitys kertoo, mitä autoja täällä korjataan. Kuva: Esko Keski-Vähälä

    Veljesten harrastus on karannut laukalle, mikä sopii kuvaan: takapihan aitauksessa on kolme hevosta. Karjanpidon jälkeen maatalousyhtymä on keskittynyt heinän myyntiin.

    Autoja on haettu ja viety ympäri maata, osa ajamalla, osa trailerikyydillä – yksi jopa saaresta jäätä pitkin. Joskus pihaan ilmestyy Saab, jonka omistaja haluaa antaa pois, jotta auto pääsisi tallin suojaan.

    Yksi uusi vierasmerkkinen ostettiin edullisesti, kun Olavi ehti lunastaa seitsemästä vanhasta romutuspalkkion ennen kuin palkkiosäädös korjattiin koskemaan vain yhtä romuautoa.

    Onko saabismi sairaus, kuten takavuosina tavattiin sanoa?

    ”Ei saabismi ole sairaus. Eihän se ole kelakorvattavien listallakaan”, hihkaisee Olavi.

    Monen muun harrastajan tavoin merkissä on kiinnostanut uranuurtava työ liikenneturvallisuuden ja turbotekniikan toteutuksissa. Sakari on testannut turvallisuutta tositilanteessa.

    ”Tuossa läheisellä tiellä pikkubussi kääntyi aivan yllättäen eteen. Ei siinä ehtinyt oikein jarruttaa, kun törmäsin keula edellä bussin kylkeen”, Sakari muistelee.

    Ladossa seisoo hyväkuntoinen 900-malli, jonka katossa on pieni painauma. Sen teki hirven kavio.

    ”Jotain se kertoo autosta, kun keulavaurion lisäksi vaihdettiin vain tuulilasi uuteen. Pilarit eivät hievahtaneetkaan, kun hirvi törmäsi niitä päin”, Olavi näyttää.

    Sakari ja Olavi Parpalan takana vilkuileva Kalevatar-tamma pitää silmällä pihapiirin väkeä ja hevosvoima-arsenaalia.
    Sakari ja Olavi Parpalan takana vilkuileva Kalevatar-tamma pitää silmällä pihapiirin väkeä ja hevosvoima-arsenaalia. Kuva: Esko Keski-Vähälä

    Parpalan veljekset esittivät taannoin, että taloon johtava tie muutettaisiin Saabintieksi. Lähistön taloissa asui muitakin merkin harrastajia. Nimi olisi kuulemma ollut mainostamista, joten se ei mennyt läpi.

    Saabinkuja löytyy Kruunupyyn puolelta. Siellä sijaitsee merkin museoyhdistys, jota Olavikin on ollut perustamassa. Museolla on rivissä satoja Saabeja.

    Veljekset kuuluvat Suomen Saab-klubiin. Vuonna 1990 perustetun kerhon perimmäinen idea on koota yhteen Saab-henkisiä ihmisiä ja järjestää tapahtumia. Yhdistys auttaa kaikenikäisten Saabien kunnostamisessa sekä rakentelussa.

    Jäseniä on tällä hetkellä noin 4 000, ja heidän autokantansa kattaa lähes kaikki valmistetut Saab-mallit: valikoima alkaa 1950-luvun 92-malleista ja etenee 1980-luvun Turbojen kautta aina mallivuoden 2014 autoihin.

    ”Saabismi on tarttunut myös nuoriin aikuisiin”, on puheenjohtaja Heidi Nordstömin näppituntuma.

    ”Klubin monissa tapahtumissa käy kaiken ikäistä väkeä. Merkki herättää ihmisissä kiinnostusta, muistoja ja tunteita yhteisöllisyyttä unohtamatta”, hän sanoo.

    Nuoria kiinnostaa merkin moottoritehoa kasvattava turbotekniikka ja rakentelu, arvioi hallituksen jäsen Pauli Kannisto.

    ”Kuvia kokoontumisista ilmestyy aina someen.”

    Kaluston vanhetessa nykyisin liikenteessä oleva autokanta jää tallien aarteiksi

    ”Harrastuksen pitää vain lisääntyä, jolloin merkkiin vihkiytyneiden joukko tiivistyy”, Kannisto pohtii.

    Saab

    Saab-autojen valmistuksen aloitti vuonna 1947 Svenska Aeroplan AB.

    Saabin eri malleja valmistettiin Uudenkaupungin autotehtaalla vuosina 1969–2003 yhteensä 738 135 kappaletta.

    Ensimmäinen Uudessakaupungissa valmistettu 96-malli lahjoitettiin presidentti Urho Kekkoselle.

    Artikkelin aiheet
    Saab
    autoharrastus
    Suomen Saab-klubi
    kulttiauto
    keräily
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

    • 7

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Noin 15 prosenttia pakettiautojen ensirekisteröinneistä on täyssähköisiä. Nyt tarjonta kasvaa kahden uuden Farizon mallin, kuvan SuperVanin ja V7En myötä.

    Koneviesti | Uusi sähköpakettiautomerkki Suomeen yhdeltä maailman suurimmista autoalan toimijoista

  • Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Sähköautojen korkeajänniteakkujen korjaus voi kohta olla mahdotonta ‒ jäykkää viranomaistulkintaa vai ymmärryksen puutetta?

  • Volvon 100-vuotisjuhlamalli (Volvo 100 Year Edition) on uusin lisä Volvo Trucksin erikoismallien sarjaan. Aiempiin erikoisversioihin ovat kuuluneet Volvo FH 25 Year Special Edition, Volvo FH Aero Euro NCAP Special Edition ja Volvo Ocean Race Limited Edition.

    Koneviesti | Volvo Trucks juhlistaa 100-vuotista taivaltaan erikoismallilla