Kotimainen härkäpapu villitsee kuluttajat - viljely on hankalaa

Tämä syksy kuuluu paluun tehneelle perinnekasville: härkäpavulle. Siitä odotetaan ennätyssatoa ja se on ollut mukana vauhdittamassa kasviproteiinien buumia.

Härkäpaputuote Härkiksen myynti on S-ryhmän kaupoissa ohittanut jo broilerisuikaleet.

S-ryhmän kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu kertoi torstaina, että suomalainen härkäpapuinnovaatio on löytänyt paljon ostajia S-marketeista ja Prismoista.

"Härkis käynyt kaupaksi todella vauhdikkaasti. Myynti on kohta karjalanpaistin tasolla."

Uutinen härkiksen myyntiharppauksesta ilahduttaa sitä valmistavan Verso Foodin toimitusjohtaja Tarja Ollilaa.

Yrityksessä uskotaan vakaasti, että kotimainen sato riittää kattamaan härkiksen kasvaneen kysynnän.

"Meille on äärettömän tärkeää, että Härkiksen pääraaka-aine on suomalainen. Emme lähteneet edes vertailemaan hintoja."

Härkikseen käytettävä härkäpapu tulee Etelä-Pohjanmaan alueelta. Härkäpavun viljelyala on myös kasvanut kiitettävää tahtia: se lähestyy jo perunan viljelyalaa.

Tänä vuonna ala ei noussut, mutta härkäpavun sato kasvoi silti edellisvuodesta yli 17 prosenttia. Jos ennustukset toteutuvat, korjattava sato on yli 31 miljoonaa kiloa. Se on silti edelleen vähemmän, kuin esimerkiksi herneellä.

Viljelyalan kasvattaminen ei suju noin vain.

"Härkäpapu on viljelyteknisesti hankala. Kasvuaika on pitkä ja papu pitäisi saada puitua kuivana", kertoo Pro agrian asiantuntija Juha Mäkelä Etelä-Pohjanmaalta. Suomalaiset lajikkeet jäävätkin kauas eteläisempien maiden sadoista.

Viljan alhainen hinta kuitenkin kasvattanee intoa siirtyä härkäpavun kaltaisten erikoiskasvien suuntaan.