Televisio: Koko kuninkaallinen hömpötys tuntuu kiusaannuttavalta, mutta silti se koukuttaa kierolla tavalla

Netflix julkaisi viime viikolla kolme ensimmäistä jaksoa kuusiosaisesta Harry ja Meghan -dokumenttisarjasta. Kuninkaallisista velvoitteistaan luopuneen pariskunnan ohjelma on herättänyt keskustelua sosiaalisessa mediassa jo viikkoja, ja ihmiset ovat jakautuneet kahteen rintamaan.

Minä en tiedä kumman osapuolen riveissä seison, mutta ensimmäiset kolme tuntia H:n ja M:n seurassa (kuten he toisiaan välillä kutsuvat), herätti ristiriitaisia tuntemuksia.

Dokumentti pyrkii luomaan kuvaa tavallisesta rakastuneesta pariskunnasta. Parin välinen hellyys vaikuttaa aidolta, mutta samalla on hyvä muistaa, että vaikka Harry ja Meghan eivät enää vilkuttele kansalle palatsin parvekkeelta, ei heidän elämänsä ole tavallista. He elävät superrikkaiden yltäkylläistä elämää, ja hakeutuvat itse myös julkisuuden valokeilaan.

Kuningashuoneiden edesottamuksia seuratessa tulee olo, että tämän sirkuksen voisi jo haudata historiankirjoihin, ketään ei pitäisi kiusata tällaisella julkisella roolilla. Mutta samaan aikaan löydän itseni seuraamasta kuninkaallisten edesottamuksia. Tätä ristiriitaa uusi sarja ei ainakaan lievennä.