Hurmaava Siru-kissa tekee temppuja namipalkalla – katso video
Muhoksella asuva Siru-kissa on koulutettu naksutinkoulutuksen avulla temppujen tekemiseen.
Kuva: Karoliina Rauhio-Pokka15-vuotias kissarouva Siru osaa tehdä ainakin 15 erilaista temppua namipalkalla. Siltä luonnistuvat niin ”yläfemman” antaminen kuin myös vaikeammat temput, kuten takatassuilleen nouseminen.
Idea temppukoulutukseen lähti sen omistajalta Karoliina Rauhio-Pokalta, joka on opettanut Sirulle temppuja pennusta lähtien. Hän ryhtyi opettamaan temppuja naksutinkoulutuksen avulla, kun hän luki siitä Tuire Kaimion hevoskoulutuskirjasta. Siihen aikaan Rauhio-Pokalla oli lämminverinen ravihevonen, joka koulutettiin ratsuksi.
”Naksutinkoulutuksessa eläimelle opetetaan äänimerkki, josta seuraa palkka. Äänimerkki kertoo eläimelle, että se on toiminut halutulla tavalla. Palkka vaihtelee yksilöllisesti. Sirulla se on kuivamuonanappula, mutta joillakin eläimillä se voi olla myös mieluinen lelu”, Rauhio-Pokka kertoo.
”Meillä äänimerkki on yleensä ”kloks”-ääni, joka tehdään suulla. Esimerkiksi istumistempussa sanon kissalle: ”Istu”. Istuttuaan teen ”kloks”-äänen ja annan sille namupalan.”
Tempun opettaminen etenee vaiheittain. Mitä vaikeammasta tempusta on kyse, sitä pienenpiin paloihin se täytyy pilkkoa. Eläimelle opetetaan äänimerkki tai käsiliike, joka tarkoittaa tiettyä temppua. Äänimerkki ja käsiliike voidaan tehdä myös samanaikaisesti. Opettaminen kannattaa tehdä rauhallisessa ympäristössä.
Rauhio-Pokan mukaan kissan oma-aloitteisuus lisääntyy, jos sitä on naksutinkoulutettu. Tämä tarkoittaa sitä, että eläin alkaa kokeilla erilaisia temppuja heti uuden ääni- tai käsimerkin kuullessaan ja nähdessään.
Helpoimmat temput Sirulle ovat pallon työntäminen tassulla, istuminen ja tassun tai ”yläfemman” antaminen. Myös puun kiertäminen kuuluu yksinkertaisiin temppuihin, vaikka se on Rauhio-Pokan mukaan haastava temppu yleensä kissalle.
Vaikeimmin opittava temppu on ollut takajaloilleen nouseminen ja samanaikaisesti kahdella tassulla käteen koskeminen.
”Sellaista temppua on vaikeampi opettaa, mitä eläin ei luonnostaan tekisi. Takatassuilleen nouseminen ei ole kissan käyttäytymiselle yhtä luonnollista kuin vaikka tassulla erilaisten asioiden koskeminen.”
Yhden tempun oppimiseen on mennyt Sirulla yli kymmenen toistokertaa. Motivaatio temppujen tekemiseen vaihtelee päivän ja tilanteen mukaan.
Maatiaiskissa Siru tuli Rauhio-Pokalle 13-viikkoisena. Kilpikonnanvärinen pentu haettiin Iistä Pohjois-Pohjanmaalta. Jo alusta alkaen oli selvää, että pentua ulkoilutettaisiin vain valjaissa.
”10 vuotta sitten oli erittäin poikkeuksellista, että kissaa ei pidetty vapaana maaseudulla. Olimme varmaan ainoat Muhoksella, jotka eivät päästäneet kissaa vapaaksi ulkona.”
Rauhio-Pokan perhe asuu vilkasliikenteisen tien varrella, jossa on jäänyt paljon kissoja auton alle. Perhe ei halunnut ottaa riskiä, että uusi perheenjäsen jäisi auton alle.
Nykyisin Rauhio-Pokka asuu Espoossa töiden vuoksi. Hän käy vanhempiensa luona muutaman kuukauden välein, jolloin hän ulkoilee Sirun kanssa, leikkii sen kanssa ja tekee yhdessä temppuja.
Hän ei halunnut ottaa kissaa mukaan pääkaupunkiseudulle, koska iäkäs kissa ei todennäköisesti sopeutuisi uuteen asumisympäristöön.
Karoliina Rauhio-Pokka kuvailee Sirua omapäiseksi kissaksi. Vanhemmalla iällä siitä on tullut seurankipeämpi eikä se nauti enää yhtä paljon yksinolosta.
”Olen joskus sanonut ystävilleni, että Siru on luonteeltaan ”aika kova muija””, Rauhio-Pokka naurahtaa.
”Vanhempani tekevät Sirun kanssa joskus temppuja. He pyytävät sitä istumaan ennen kuin se saa ruokakupin. Naksutinkoulutusta pitäisi tehdä oikeasti eri ihmisten kanssa ja monenlaisissa tilanteissa, jotta kissa ei yhdistäisi merkkiä pelkästään minuun.”
Lue lisää:
Innostunut sienikoira Paavo löytää sujuvasti kantarellit metsästä - katso video
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
