Täyttä varmuutta ei ole, kirjoittiko Topelius suositun maakuntalaulun Pirkanmaalla vai kotonaan Helsingissä muistikuviensa mukaisesti
Sävelmä korostaa Tampereen ja sen ympäryskuntien erottautumista Hämeen historiallisesta maakunnasta ja Hämäläisten laulusta.
Äidinkielenään ruotsia puhuneen Sakari Topeliuksen runo Kesäpäivä Kangasalalla kulki alkujaan ruotsinkielisellä nimellä "En sommardag i Kangasala". Kuva: SLSA 1209 Nils Erik Wickbergs arkiv/CC BY 4.0Topeliuksen jalanjäljillä
Mä oksalla ylimmällä oon
Harjulan seljänteen;
niin kauas kuin silmään siintää,
näen järviä lahtineen.
Kesäpäivä Kangasalla on kesäinen kotiseutulaulu, johon sanat kirjoitti satusetänä tunnettu Sakari Topelius (1818–1898). Runo oli alun perin nimeltään En sommardag i Kangasala, puhuihan Topelius äidinkielenään ruotsia.
Runon sävelsi lauluksi vuonna 1864 Gabriel Linsén, joka oli säveltäjä, kuoronjohtaja ja musiikinopettaja.
Kansallisuusaatetta kannattanut Linsén kirjoitti uransa aikana noin 80 kuoro- ja yksinlaulua.
Kas, Längelmävesi tuolla
vöin hopeisin hohtelee,
ja Roineen armaiset aallot
sen rantoa hyväelee.
Runon ovat kääntäneet suomeksi sekä P. J. Hannikainen että Otto Manninen. Hannikaisen versio on niistä yleisesti käytetympi. Vaikka suomennos noudattelee pitkälti Topeliuksen tekstiä, pieniä erojakin löytyy.
Ruotsinkielisessä runossa kerrotaan Haralan harjusta, josta avautuu näkymä Vesijärvelle. Käännös taas sijoittuu joko Vehoniemenharjulle tai Keisarinharjulle, jotka erottavat Längelmävettä ja Roinetta.
Jälkimmäiselle nimensä antoi Venäjän tsaari Aleksanteri I vieraillessaan seudulla vuonna 1819.
Mä vain olen lintu pieni,
ja siipeni heikot on.
Kansallisromantiikalle oli ominaista luonnon kauneuden ihailu. Heräävää kansakuntaa kohotti jo Karjalan laulumaita ihannoiva karelianismi. Nyt suomalainen sielunmaisema löytyi myös Tampereen läheltä.
Täyttä varmuutta ei ole, kirjoittiko Topelius säkeensä Pirkanmaalla vai kotonaan Helsingissä muistikuviensa mukaisesti. Hän vieraili ensi kerran Kangasalla neljätoistavuotiaana matkalla Oulusta Helsinkiin ylioppilaskirjoituksiin.
Suosituimpiin koululauluihin lukeutuva Kesäpäivä Kangasalla nimettiin Pirkanmaan maakuntalauluksi 1995. Sävelmä korostaa Tampereen ja sen ympäryskuntien erottautumista Hämeen historiallisesta maakunnasta ja Hämäläisten laulusta.
Omana maakuntanaan Pirkanmaata on pidetty vasta 1950-luvulta alkaen. Se sai nimensä Pirkkalasta, joka kattoi keskiajalla valtaosan nykyisestä Pirkanmaasta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
