Pitäisi saada lisää satoa, olisiko pH:sta apua?

Ravinteiden lisäksi kasvuun vaikuttavat tietysti ulkoiset tekijät kuten sää, mutta siihen emme voi vaikuttaa ja toisaalta elinvoimainen kasvusto kestää yleensä poikkeusolosuhteitakin keskimääräistä paremmin.

Kun viljelysmaan ravinnetaloutta halutaan hallita, pH:n rooli on erittäin merkittävä. Happamaan maahan lannoittamalla saadaan aikaan kallista hukkaa, kasvu kärsii eikä lannoittajalla ole mahdollisuutta hallita ravinnetaloutta. Haitalliset aineet pysyvät kurissa ja ravinteet liikkuvat vain kalkitussa maassa ja siitä tullaan kysymykseen mikä on pellon oikea pH-taso?

Nykyiset kalkitussuositukset ovat vuosikymmeniä vanhoja ja nyrkkisääntönä on ollut viljavuusluokka ”hyvä” mikä viljaa kasvavalla savimaalla vastaa karkeasti pH:ta 6,5. Tästä on virinnyt hiljalleen voimistuvaa keskustelua, jossa mainittu taso on nähty liian alhaiseksi mikäli pellon koko satopotentiaali halutaan käyttöön. Nykylajikkeilla on kapasiteettia ja ne antavat panostuksille vastetta aikaisempaa enemmän.

Ilahduttavaa on, että kalkkiteollisuus ei ole käynnistänyt pH- keskustelua vaan aloitteellisia ovat olleet viljelijät, jotka omilla pelloillaan ja omassa työssään ovat nähneet korkean pH:n myönteiset vaikutukset. Näyttävimmin aiheesta lausui viime vuoden KM Satokisan voittajajoukkue OhraOraakkelit. Joukkueen jäsenet liputtivat vähintään pH 7:ää pohjanaan paitsi omat kokemukset, myös ruotsalaisen professori Holger Kirchmannin tutkimukset. En epäile kumpiakaan.

Kun pH-tasoa lähdetään nostamaan ja suositellaan seitsemää, varma kritiikki kohdistuu siitä aiheutuvaan mangaanin puutokseen. Tottahan se on, että joidenkin hivenravinteiden, erityisesti mangaanin liukoisuus heikkenee, mutta toisaalta esim. fosforin, kalsiumin ja magnesiumin liukoisuus paranee aina pH 7 asti ja mangaanin puute on suhteellisen helppo korjata lehtilannoitteella. Fosforin osalta voi todeta, että nykylannoituksella peltomaiden köyhtyminen kiihtyy ja myös maan varastofosfori pitäisi saada kasvien käyttöön pH:ta nostamalla eikä fosforia ainakaan ole varaa hukata.

Toinen todennäköinen vasta-argumentti on talous, eli mistä rahat kalkitukseen? Tiukkaa taloustilannetta ei voi väheksyä, mutta kalkitus on kannattava investointi, joka tuo sijoitetut rahat takaisin kukkaroon eikä pH:n perustason nostokaan muuta tilannetta.

Keskiarvoilla mitattuna Suomen peltojen pH-tasot ovat kaukana vanhasta 6,5:n suosituksestakin, mutta jos tarkasteluun otettaisiin vain ne peltolohkot, joilta otetaan satoa tosissaan, tilanne olisi todennäköisesti toinen. 6,5 raja on lähellä tai saavutettu. Tämän vuoksi kannustan seuraavaan askeleeseen: aletaan nostaa hyvillä lohkoilla pH-luokkaa hyvästä korkeaan ravinnetasapaino ja mahdolliset kasvien erityisvaatimukset huomioiden. Jos nosto epäilyttää, kannattaa aloittaa koelohkolla ja mikäli korkea pH ei jostain syystä pitkälläkään aikaa anna toivottua tulosta, alaspäin on helppo tulla eivätkä kalkitusrahat siltikään ole menneet hukkaan.

pH 7 joutaa avuksi huippusatoihin ja korvaamaan vanhan nyrkkisäännön.

Mika Erkkilä / Nordkalk Oy Ab

Mika Erkkilä toimii Nordkalkin maatalouden liiketoiminta-alueen päällikkönä. Hänen vastuualueisiinsa kuuluu muun muassa maatalouskalkin ja rehukalkin myynti Pohjois-Suomessa. Erkkilä on kotoisin Pohjanmaalta, ja hän kuvaa itseään alan “sekatyömiehenä”, sillä hän on tehnyt monia erilaisia töitä maatalouden parissa uransa aikana, kuten virkamiehenä, viljelijänä, ostajana ja myyjänä

Nordkalk on kalkkikivialan johtava yritys kotimarkkinoillaan. Lue lisää Nordkalkin kalkkituotteista:

• maanparannuskalkit
• rakennekalkki
• rehukalkit

Onko sinulla jo Nordkalkin kalkitusopas? Käy tilaamassa se täältä sähköpostiisi ilmaiseksi.