• Lukijalta: Ilmastopaneeli haluaa metsänomistajat ilmastopolitiikan maksajiksi

    Taloustieteen suositusten mukaan metsänomistajien pitäisi hyötyä metsien arvokkaasta ominaisuudesta sitoa ja varastoida hiiltä, kirjoittavat professori Olli Tahvonen ja yliopistonlehtori Vesa-Pekka Parkatti Helsingin yliopistosta.
    Ensiharvennusmetsää. Kuvituskuva.
    Ensiharvennusmetsää. Kuvituskuva. Kuva: Tommi Hakala
    Mielipide|Politiikka
    25.10.202514:52
    Lukijalta
    Olli Tahvonen & Vesa-Pekka Parkatti

    Ilmastopaneeli (MT 20.10.) esittää metsälakiin lisättäväksi harvennuksia ja kiertoaikoja koskevia rajoituksia, joilla pyrittäisiin kasvattamaan metsien hiilinieluja. Tutkimukset kyllä vahvistavat, että tällaiset toimenpiteet oikein mitoitettuna auttaisivat Suomea saavuttamaan lakiin kirjatun 2035 hiilineutraalisuustavoitteen sekä EU:n ilmastovelvoitteet.

    Suorista hakkuille asetetuista rajoitteista kuitenkin seuraa, että metsänomistajista tulee ilmastopolitiikan maksajia teollisuuden ja valtion sijaan.

    Tämä on täsmälleen päinvastoin taloustieteen suositusta, jossa metsänomistajien pitäisi hyötyä metsien arvokkaasta ominaisuudesta sitoa ja varastoida hiiltä ja teollisuuden maksaa puun käytöstä aiheutuvista päästöistä.

    Suomen ilmastopaneelin suositus poikkeaa myös täysin Euroopan vastaavan paneelin suosituksista, jossa nojataan hintamekanismiin ja päädytään suosittelemaan tukia hiilinieluille ja soveltamaan saastuttaja maksaa -periaatetta teollisuuden hiilipäästöille.

    Euroopan ilmastopaneeliin suositukset ovat johdonmukaista jatkoa sille tosiasialle, että hintamekanismiin perustuva Euroopan unionin päästökauppasektori on unionin ilmastopolitiikan tehokkaimmin toimiva osa-alue. Suomi voisi halutessaan olla tiennäyttäjä soveltamalla ohjauskeinoja, jotka kieltojen ja määräysten sijaan korostavat metsien arvokasta roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa.

    Olli Tahvonen

    professori

    metsätieteen osasto, taloustieteen osasto

    Vesa-Pekka Parkatti

    yliopistonlehtori, taloustieteen osasto

    Helsingin yliopisto

    Lisää aiheesta
    • Puiden kasvu ja hiilensidonta ovat suurimmillaan noin 40-vuotiaissa metsissä.

      Ympäristö | Puu ei sido hiiltä loputtomasti

    • Metsät ovat Suomessa ja Ruotsissa muuttuneet nieluista päästölähteiksi. Sekä EU:n asettama vuosien 2021–2025 että tuleva 2026–2030 hiilinielutavoite jää saavuttamatta.

      Metsäpolitiikka | Suomelle on avautumassa mahdollisuus väistää uhkaavat hakkuukiellot isomman EU-riidan kylkiäisenä

      Tilaajalle
    • Suotutkija Ilona Tuovinen mittaa LI-COR-merkkisellä kaasuanalysaattorilla maaperän ja ilmakehän välistä hiilidioksidi- ja metaanipitoisuuden muutosta.

      Ympäristö | Yliö: IPCC:n ohjeistus maankäyttösektorille mahdollistaa kasvihuonekaasujen arvioinnin kaikille maille

    • Rehevän turvemaan metsää. Kuvituskuva.

      Politiikka | Yliö: Väite jatkuvan kasvatuksen eduista rehevillä turvemailla ei perustu riittävään tutkimusnäyttöön

    • Suomen metsäpinta-alasta noin kolmannes ja puuston hiilinielusta puolet on suometsissä, mainitsee kirjoittaja.

      Ympäristö | Lukijalta: Suometsien metsätalouskäytön vaikutuksista tarvitaan lisätietoa

    • Lähes kolmannes MT:n kyselytutkimukseen vastanneita haluaisi lopettaa hakkuut valtion metsissä, jotta Suomi saavuttaisi suojelutavoitteensa. Huomattavasti suurempi osa ei kannata ajatusta.

      Metsä | Metsiä revitään moneen suuntaan ‒ ne ovat monen strategian ytimessä

  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa