EU-johtajien on loppuviikon huippukokouksessa tarkoitus pureutua ennen muuta kahteen asiaan. Ukrainalle ollaan räätälöimässä 140 miljardin euron sotakorvauslaina Venäjän jäädytetyistä varoista. Lisäksi komission suunnitelmaa puolustusvalmiuden vahvistamisesta potkitaan eteenpäin.
Puolustusvalmiuden vahvistamisessa on loppupeleissä kysymys rahasta. Sen varjolla osa jäsenmaista vaatii varmasti keskustelua myös EU:n seuraavasta seitsenvuotisesta budjetista, vaikka neuvottelut siitä on tarkoitus aloittaa vasta joulun alla.
Kaikkein pahimmin pakkaa sekoittaa vääntö EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteesta.
Kaikkein pahimmin pakkaa sekoittanee kuitenkin vääntö EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteesta. Se tulee esille osana huippukokouksen kilpailukykykeskustelua.
Suuret jäsenmaat ovat viime aikoina korostaneet kaikissa yhteyksissä, että EU-komission ei pidä pelkästään yksinkertaistaa, vaan konkreettisesti purkaa sääntelyä.
Kolmen eri jäsenmaan hallituslähteet kertovat MT:lle, että kun Kööpenhaminan epävirallisessa huippukokouksessa muutama viikko sitten muut yrittivät keskittyä droonipuolustukseen, saksalaiset käänsivät keskustelun ympäristö- ja ilmastosäädösten purkamiseen.
Selitys on yksinkertainen. Saksan taloudelle elintärkeillä autonvalmistajilla ja kemian konserneilla menee huonosti. Yhtenä keskeisenä syynä pidetään EU:n ilmasto- ja ympäristölakeja.
Berliinin hallituspuolueiden avainpäättäjiä lähellä olevat lähteet korostavat MT:lle, että talous on nyt maahanmuuttoakin tärkeämpi kysymys, kun laitaoikeiston suosion kasvua yritetään torjua. Siksi EU:n vihreän siirtymän normit ovat liittokansleri Friedrich Merzin hampaissa.
Talous on nyt maahanmuuttoakin tärkeämpi kysymys, kun laitaoikeiston suosion kasvua yritetään torjua.
Ranskassa tilanne on samankaltainen. ”Siellä poliittinen paniikki taitaa olla vielä kovempi”, MT:n Brysselin diplomaattilähde huomauttaa.
Liittokansleri Merzin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin odotetaan huippukokouksessa vaativan selkeitä kirjauksia sääntelyn purkamisesta. Lähes varmaa on, että Saksa ajaa vuoden 2035 polttomoottorikiellon peruuttamista.
”Tämä avaa tietysti Pandoran lippaan”, huippukokouksen valmisteluun osallistuva lähde sanoo. Yksittäiset jäsenmaat nostavat isojen innoittamina esille omia kipupisteitään.
MT:n tietojen mukaan myös Suomen hallitus on valmistautunut tuomaan pöytään oman hiilinieluongelmansa.
Suomen ja Ruotsin pääministerit lähettivät jo syyskuun puolivälissä EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille kirjeen, jossa vaaditaan joustoja metsien hiilinielulaskentaan.
Metsät ovat Suomessa ja Ruotsissa muuttuneet nieluista päästölähteiksi. Sekä EU:n asettama vuosien 2021–2025 että tuleva 2026–2030 hiilinielutavoite jää saavuttamatta.
Pelkona on, että ainoa vaihtoehto nieluvajeen korjaamiseksi on hakkuiden tuntuva vähentäminen.
Joustovaatimusta perustellaan sillä, että hakkuut ovat lisääntyneet Venäjän puutuonnin loppumisen vuoksi. Lisäksi ilmaston lämpeneminen on hidastanut puuston kasvua ja lisännyt turvemaiden päästöjä.
Pelkona on, että ainoa vaihtoehto nieluvajeen korjaamiseksi on hakkuiden tuntuva vähentäminen. Muista jäsenmaista ostettavilla nieluyksiköillä solmu ei aukea, koska nielut ovat heikentyneet myös muualla.
Suomelle ja Ruotsille on nyt avautumassa paikka edistää hiilinieluongelman ratkaisemista, jos jäsenmaiden muodostama neuvosto lähtee suurten maiden johdolla vaatimaan EU-komissiolta kilpailukykyä nakertavien normien purkamista.
Erityisesti Saksalle pelkkä säädösten yksinkertaistaminen ei enää riitä.
Komissiolähteiden mukaan myös hiilinieluja määrittelevä lulucf-asetus perataan, kun ympäristösäädöksiä yksinkertaistetaan. Erityisesti Saksalle pelkkä yksinkertaistaminen ei enää riitä. Liittokansleri Merz on vaatinut muiden muassa yritysvastuudirektiivin purkamista.
EU-maiden enemmistö sitoutuu edelleen EU:n ilmastotavoitteeseen. Sen mukaan 2040 mennessä päästöjä vähennetään 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Tavoitteen saavuttaminen muuttuu kuitenkin entistä vaikeammaksi, jos ilmastolakeja lähdetään voimakkaasti purkamaan.
