Jokaisenoikeudella oksia ei saa ottaa elävästä puusta – ei edes havuja jouluista kranssia varten tai pajunkissoja pääsiäisvitsaan. Myöskään jäkälää, sammalta, kuusenkerkkiä tai maa-aineksia ei saa viedä. Kuva: Säde Aarlahti
Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”
Lapin matkailun pitäisi ottaa nyt koppi turisteille tarjottavista luontoretkistä, sanoo Suomen Latu. Ulkoilujärjestön pelkona on, että jokaisenoikeuksien hyväksyttävyys maanomistajien keskuudessa kärsii.Tilaajalle
Avotulen teko, roskaaminen ja pitkäaikainen leiriytyminen ovat tyypillisiä tapoja ylittää jokaisenoikeuksia. Kuva: Timo FilpusJokaisenoikeuksia ylitetään Suomessa monella tapaa rikoksen puolelle, kertoo poliisitarkastaja Konsta Arvelin Poliisihallituksesta. Yleisimpiä ovat hallinnan loukkaukset ja näpistykset.
Hallinnan loukkaus tarkoittaa toisen maan ottamista omaan käyttöön – esimerkiksi pitkäaikaista leiriytymistä.
Näpistys tai varkaus taas on kyseessä, kun toisen maalta kerätään asioita, joita ei jokaisenoikeudella saa kerätä.
”Marjat, sienet sekä maahan pudonneet kävyt ja oksat ovat niin sanottua metsän nettotuottoa, joka kuuluu jokaisenoikeuksien piiriin. Mutta jos kajoat siihen, mistä tuotto on peräisin, se on kaikki pois kiinteistönomistajan omaisuusmassasta”, sanoo Arvelin.
”Ihmiset ajattelevat, että pajunkissojen repiminen ei ole keneltäkään pois. Mutta se on aina joltakin pois, jos ylittää sen, mitä jokaisenoikeuksiin kuuluu.”
Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Miliza Malmelinin mukaan ehdottomasti suurin ongelma on luvaton tulenteko.
”Jos teet tulen ilman maanomistajan lupaa, se on jopa rikos”, huomauttaa Arvelin.
Rikosnimikkeenä on tällöin pelastusrikkomus.
MTK:n maankäytön asiantuntija Juho Ikosen mukaan myös roskaaminen on tyypillistä. Vastuu siivouksesta jää viimesijaisesti maanomistajalle, sillä roskaajia ei saada kiinni.
Uusi kasvava ilmiö on Lapin luontomatkailu. Esimerkiksi revontuliretkillä liikutaan pelloilla, jolloin lumen alla olevat viljelykset voivat kärsiä. Matkailijoiden jäljiltä pelloille myös jää tölkkejä – ikävin seurauksin, jos alumiinisilppu päätyy rehun sekaan ja lehmän mahaan.
”Lapissa tarvitaan nyt ratkaisuja.”
Lapin matkailun pitäisi nyt Suomen Latu ry:n viestintä- ja markkinointipäällikkö Panu Könösen mukaan ottaa koppi turisteille tarjottavista luontoretkistä.
”Lapin-matkailun buumi on tuonut alalle paljon uusia toimijoita, joista kaikki eivät toimi vastuullisesti.”
”Lapissa tarvitaan nyt ratkaisuja.”
Ulkoilujärjestön pelkona on, että jokaisenoikeuksien hyväksyttävyys maanomistajien keskuudessa kärsii.
”Oli taho sitten Metsähallitus, jonka tupia tai rakenteita käytetään, tai maanomistaja, jonka pellolla tai rannassa käydään revontuliretkellä, keskustelu pitää käydä siellä paikallisten toimijoiden kanssa, jotta toiminta on kestävää ja jokaisenoikeuksia arvostavaa. Kyllä minä heitän pallon Lapin matkailun tekijöille.”
Revontuliretkillä on Lapissa liikuttu pelloilla, jolloin lumen alla olevat viljelykset voivat kärsiä. Matkailijat ovat jättäneet myös pelloille roskia. Kuva: Arto KomulainenKönönen muistuttaa, että kaupallinen toiminta vaikuttaa siihen, miten hyvin maanomistajat hyväksyvät jokaisenoikeudet.
”Siinä pitää olla tarkkana. Jokaisenoikeudet ovat kansallisaarre, joka tarjoaa pohjan ulkoilulle ja luonnosta nauttimiselle.”
”Ainahan on pelkona, että jos maanomistajat rupeavat kokemaan, että heille tulee aidosti haittaa tai joku käyttää maan tapaa väärällä tavalla hyödyksi, se rupeaa syömään jokaisenoikeuksien yleistä hyväksyttävyyttä.”
Jokaisenoikeuksien hyväksyttävyyden taso on Ikosen mukaan maanomistajien keskuudessa pääosin hyvä, alueellista vaihtelua kuitenkin on.
Somessa ehdotellaan välillä jokaisenoikeuksien rajaamista esimerkiksi vain suomalaisille tai suomalaisiltakin.
”Ne ovat yksittäisiä soraääniä”, sanoo Malmelin.
Somessa ehdotellaan välillä jokaisenoikeuksien rajaamista esimerkiksi vain suomalaisille tai suomalaisiltakin.
Ikosesta jokaisenoikeuksia on perusteltua tarkastella kriittisesti. Tulkintojen pitää pysyä ajassa mukana, jotta maanomistajien asema pysyy turvattuna, kun erilaiset luontoon perustuvat virkistysmuodot ja liiketoimintamallit yleistyvät ja kehittyvät.
Suomalaiset kiinteistönomistajat ovat omaisuudestaan tarkkoja, kertoo Arvelin. Maanomistajat ilmoittavat jokaisenoikeuksien ylittämisestä poliisille ahkerasti.
Jokaisenoikeuksien hyödyntämisellä on kaksi perusedellytystä: toiminnan tulee olla tilapäistä tai satunnaista eikä oikeuden käyttämisestä saa aiheutua vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle tai luonnolle.
”Kaadetut puut, kuolleet pensaat ja maastopyöräilystä pilalle mennyt mustikkavarvikko. Tällaisia ne tyypillisesti ovat, mistä kiinteistönomistajat poliisille ilmoittavat.”
Vahingot ovat arvoltaan yleensä joitain satoja euroja, arvioi Arvelin.
Kohtuutonta on Konsta Arvelinin mukaan, jos esimerkiksi maastopyöräilyn seurauksena sammalikko irtaantuu ja kunttaa repeytyy maasta, tai jos puille, pensaille ja aluskasvillisuudelle tulee peruuttamatonta vahinkoa. Kuva: Petteri KivimäkiJokaisenoikeuksien ylittämiset ovat Arvelinin mukaan yksittäistapauksia.
”Pääsääntöisesti ihmiset, jotka liikkuvat luonnossa, ovat siellä vastuullisesti. Aina on tietty prosenttiosuus törppöjä”, sanoo Könönen.
Arvelinin mukaan ongelmat ovat isoimpia Etelä-Suomessa, lähiluonnossa.
Poliisin tietoon tulleista omaisuusrikoksista, johon jokaisenoikeuksien ylityksetkin kuuluvat, saadaan Arvelinin mukaan selvitettyä noin puolet.
Kukaan välttämättä näe tekoa tai tekijää saada kiinni verekseltään.
”Aina on mahdollista, että kiinteistön omistaja saa tekijän kiinni riistakameran tai muunlaisen valvonnan avulla taikka sitten tekijä rehvastelee teollaan esimerkiksi somessa.”
Tyypillisesti rangaistuksena on sakkoja.
”Oikeudet tiedostetaan, vastuut ja velvollisuudet unohtuvat.”
Könösen mukaan suomalaiset tuntevat jokaisenoikeudet hyvin pinnallisesti. Oikeuksista tunnetaan lähinnä matkailumainoksista tutut marjastus, sienestys ja onkiminen.
”Ihmiset eivät selvästikään tiedä, mitä jokaisenoikeuksiin kuuluu”, sanoo myös Arvelin.
”Oikeudet tiedostetaan, vastuut ja velvollisuudet unohtuvat”, tiivistää Ikonen.
Malmelinin mukaan jokaisenoikeuksien ylittämisessä näkyy yksilökeskeinen kulttuuri.
”Jos ajattelee, että makkarat pitäisi saada grillattua, ei hirveästi välitetä siitä, että tämä ei ole omaa maata tai että maanomistajalta ei ole kysytty lupaa. Ei kukaan huomaa, jos laitan vaan pienen notskin tähän.”
Malmelin ja Arvelin muistuttavat, että asiaa kannattaa katsoa myös toisen saappaista. Olisiko tällainen toiminta ok, jos metsä olisi omaasi?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
