Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn
Ikääntyneiden alkoholinkäyttö näkyy vanhusten sote-palveluissa erilaisina haasteina.Tilaajalle
Ikääntyneiden alkoholin käyttö on eriytynyt muun väestön vähenevästä alkoholin kulutuksesta. Taustalla on monia selittäviä tekijöitä. Kuva: Jaana KankaanpääIkääntyneiden alkoholinkäyttö on kasvussa.
Kasvu on eriytynyt muun väestön vähenevästä alkoholin kulutuksesta. Taustalla on monia selittäviä tekijöitä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Pia Mäkelä avaa käppyröitä ja niiden taustalla olevia ilmiöitä.
”Iäkkäämpien henkilöiden alkoholinkäyttö on nousemaan päin. Tulkinta saa tukea myös juomatapatutkimuksesta ja alkoholikuolleisuuden kasvusta. Alkoholin kulutus on kokonaisuudessaan hyvin selvästi vähentynyt per henkilö, mutta se ei ole juurikaan koskettanut vähintään 65-vuotiaita”, Mäkelä sanoo.
Vähintään 65-vuotiaiden osalta Mäkelä puhuu kohorttivaikutuksesta. Hän tarkoittaa sillä sukupolvea, joka nuoruudessaan oppi tietynlaiset alkoholinkäyttötavat.
”Osa heistä oppi yhdistämään vapaa-ajan ja matkat alkoholin käyttöön. Sitten kun eläköityy, vapaa-ajan määrä kasvu voi tarkoittaa myös alkoholinkäytön kasvua”, Mäkelä sanoo.
Tutkimuksista on selvinnyt, että tyypillisesti kun koko väestön tasolla alkoholinkäyttö vähenee, keskimäärin sekä paljon alkoholia käyttävät että vähän käyttävät vähentävät juomistaan. Sama toimii myös toisin päin, kun alkoholinkäyttö kasvaa.
”Tuohan se omat haasteensa, jos asiakkaat ovat kotipalvelussa alkoholin ongelmakäyttäjiä.”
Tilastoista paljastuva ilmiö on siis ammattilaisille tuttu.
Mäkelän mukaan asia on ollut tiedossa siitä lähtien, kun suuret ikäluokat (vuosina 1946–1950 syntyneet) kasvoivat täysi-ikäisiksi 1960-luvulla. Samoihin aikoihin keskioluen myynti vapautui 1969, ostoikäraja alennettiin 21 vuodesta 18 vuoteen ja alkoholin kulutus kaksinkertaistui muutamassa vuodessa.
”Kun keskioluen myynti vapautui, suuret ikäluokat alkoivat käyttää alkoholia paljon enemmän kuin edeltävät sukupolvet. Suurten ikäluokkien jälkeen syntyneet ikäpolvet käyttivät alkoholia vielä enemmän”, Mäkelä sanoo.
Mäkelä kertoo ikääntyneiden alkoholinkäytön näkyvän myös muun muassa palvelutaloissa, kotipalvelussa ja muissa hoivaan liittyvissä yhteyksissä.
”Tuohan se omat haasteensa, kun kotipalvelussa esiintyy alkoholin ongelmakäyttöä. Samoja haasteita voi olla hoivakodeissa, joissa asukkaat olivat pitkään tyypillisimmin raittiita.”
Mäkelän mukaan osa haasteista korostuu, kun alkoholinkäyttö yhdistyy ikäihmisten muihin sairauksiin, lääkityksiin tai vaikka tasapaino-ongelmiin.
1960-luvulla syntyneiden alkoholinkäyttö oli ylimmillään.
1970-luvun jälkeen syntyneet sukupolvet ovat käyttäneet Mäkelän mukaan alkoholia vanhempia sukupolvia vähemmän. Käytön vähentyminen koskee myös vapaa-aikaa.
1960-luvulla syntyneiden alkoholinkäyttö oli ylimmillään, joten käytöstä syntyvät haasteet eivät ole välttämässä katoamassa vielä hetkeen mihinkään.
Mäkelä arvioi, että eläkeikäisiä nuoremman väestön alkoholin kuluttamisen vähentämisen taustalla vaikuttaa kulttuurinen muutos ja 2000-luvulla tulleet alkoholiveron korotukset yhdistettynä heikkoon taloudelliseen tilanteeseen.
Miten viivakuvioiden data on kerätty?
Data on kerätty kyselyllä, jossa kysytään henkilön alkoholin kulutuksesta.
Grafiikan siniset viivat kertovat siitä, kuinka moni on vastannut käyttävänsä alkoholia kuusi annosta tai enemmän kerralla.
Grafiikan keltaiset ja pinkit viivat kertovat siitä, miten henkilöt ovat vastanneet kolmeen kysymykseen: 1. Kuinka usein käytät alkoholia? 2. Kun käytät alkoholia, kuinka paljon käytät sitä tyypillisesti kerralla? 3. Kuinka usein käytät kuusi annosta tai enemmän kerralla? Vastauksien pohjalta annetaan pisteet ja ne lasketaan yhteen. Kustakin vastauksesta tulee nollasta neljään pistettä. Jos vähintään 65 vuotta täyttäneet saavat neljä pistettä tai enemmän, silloin kuuluu yli ohjearvon alkoholia käyttäviin.
Neljä pistettä tulee 65-vuotiaalla täyteen, kun juo yhden annoksen alkoholia lähes päivittäin.
Tutkimusprofessori Pia Mäkelän mukaan ammattilaiset ovat paljon keskustelleet siitä, ovatko raja-arvot nyt sopivat, liian matalat vai liian korkeat. Hänen näkemyksensä mukaan raja-arvot ovat sopivat, kun terveydenhuollon ammattilainen on kasvokkain tekemisissä asiakkaan kanssa. Lääkäri voi näissä tapauksissa kysyä tarkemmin alkoholinkäytöstä, ja pohtia asiakkaan kanssa, pitäisikö omaa juomista miettiä tarkemmin. Lääkäri voi vaikka kysyä, kykeneekö asiakas olemaan ilman yhtä päivittäistä annosta, ja yhdistää tiedon sairauksiin ja lääkityksiin. Väestötason mittarina Mäkelä pitää neljää pistettä löysänä rajana.
Tilaston luvut ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoiset ja antavat oikean kuvan alkoholinkäytön kasvusta iäkkäillä ihmisillä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
