Nikotiinipussien käyttö yleistynyt hälyttävästi Suomen nuorilla – humalajuominen vähentyy edelleen
Myönteinen tieto tuoreen kyselyn tuloksissa on se, että alkoholin käyttö, tupakointi ja nuuskan käyttö olivat vähentyneet.
Kouluterveyskysely antoi myös myönteisiä tuloksia. Alkoholi ei maistu Suomen nykynuorille. Kuva: LEHTIKUVA / Vesa MoilanenNikotiinipussien päivittäisen käytön yleistyminen Suomen nuorilla on hälyttävää, varoittaa eritysasiantuntija Hanna Ollila Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Hän kommentoi STT:lle tämän vuoden Kouluterveyskyselyn tuloksia, jotka tulivat julki keskiviikkona.
”Nikotiinipussien käyttö on yleistynyt hyvin rajusti. Voidaan puhua käytön moninkertaistumisesta kahden vuoden aikana kyselyn kohderyhmissä.”
Esimerkiksi ammatillisten oppilaitosten tytöillä nikotiinipussien päivittäinen käyttö ryöpsähti. Kaksi vuotta sitten tehdyn kyselyn mukaan niitä käytti heistä vain prosentti, mutta nyt luku oli 15 prosenttia.
”Tupakka- ja nikotiinituotteiden ostamisen ikärajaa tulisi nostaa kiireellisesti 20 ikävuoteen”, Ollila sanoo.
Nyt ikäraja on 18 vuotta. Käytännössä kaikki Kouluterveyskyselyyn osallistuneet nikotiinipussien käyttäjät siis hankkivat niitä luvattomasti.
”Nikotiinipussien käyttö on yleistynyt hyvin rajusti. Voidaan puhua käytön moninkertaistumisesta kahden vuoden aikana kyselyn kohderyhmissä.”
Myönteisenä tietona nyt julki tulleessa kyselyssä on se, että alkoholin käyttö, tupakointi ja nuuskan käyttö olivat vähentyneet.
”Tupakoinnissa on ollut nuorilla jo pitempään laskusuuntaa. Nyt laski myös nuuskan käyttö. Nikotiinipussien myynti on ollut ostajan ikärajasta huolimatta pari viime vuonna aika vapaata. Niitä on saanut myydä miltei kuka tahansa ja missä tahansa. Saatavuus on ollut hyvä. Sosiaalisen median kautta nuoret ovat olleet pussien markkinoinnin piirissä”, Ollila kertoo.
Nuorten alkoholin käyttö on ollut jo pitkään laskusuunnassa, toteaa Kouluterveyskyselyn vastaava tutkija, kehittämispäällikkö Jenni Helenius THL:stä.
”Vuonna 2006 noin 40 prosenttia kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista kertoi, ettei käytä alkoholia. Nyt osuus oli kasvanut 70 prosenttiin.”
Tässä on tapahtunut Heleniuksen mukaan Suomessa iso kulttuurinen muutos.
”Vielä 1990-luvulla oli hyvin tavallista, että nuoret kokoontuivat viikonloppuisin juomaan. Se on kyllä korvautunut muilla aktiviteeteillä. Nuorten humalajuominen on selvästi vähentynyt.”
”Vuonna 2006 noin 40 prosenttia kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista kertoi, ettei käytä alkoholia. Nyt osuus oli kasvanut 70 prosenttiin.”
Kyselyssä niin ikään kävi ilmi, että niiden lasten osuus on kasvanut, jotka voivat keskustella asioistaan vanhempiensa kanssa usein tai melko usein.
”Muutos on varsin iso verrattuna vuosituhannen vaihteen tilanteeseen. Nuorelle on tosi merkityksellistä, jos hän voi puhua nimenomaan omista asioistaan vanhemmilleen. Esimerkiksi siitä, mikä huolestuttaa tai mistä asioista hän on innostunut.”
Mikä voisi olla muutoksen syynä tai taustalla?
”Voi olla, että tämä kertoo sekä vanhemmista että nuorista. Ehkä vanhemmat eivät vielä 25 vuotta sitten kyenneet puhumaan kaikista murrosikään ja nuoruuteen liittyvistä asioista yhtä avoimesti kuin nykyisin. Tietoa on saatavilla nyt monista lähteistä. Vanhempien saattaa olla helpompi puhua kuin ennen. Myös nuoria rohkaistaan nykyisin puhumaan asioistaan.”
Nikotiinipussien käytön lisäksi lasten ja nuorten elintavoissa muitakin piirteitä, jotka kaipaisivat korjausta. Niitä ovat liian vähäinen nukkuminen, aamupalan tai kouluruokailun jättäminen väliin sekä liian vähäinen liikunta.
”Nämä ovat kaikki tosi keskeisiä asioita hyvinvoinnin kannalta”, Helenius sanoo.
Nuorten liian vähäisestä unesta ja liian vähäisestä liikunnasta on oltu Suomessa huolissaan jo pitemmän aikaa.
”Näyttää siltä, että monella nuorella jokin näistä tärkeistä tekijöistä ei ole kohdillaan. Hän saattaa esimerkiksi syödä ja nukkua riittävästi, mutta liikunta voi jäädä vähiin.”
”Lähes joka kymmenes 4.–5. luokkien ja 8.–9. luokkien oppilas on kokenut kiusaamista vähintään viikoittain.”
Jos kouluikäisellä käy huono onni, hänen riipakseen osuu joutua kiusaamisen uhriksi.
”Lähes joka kymmenes 4.–5. luokkien ja 8.–9. luokkien oppilas on kokenut kiusaamista vähintään viikoittain”, Helenius sanoo.
Kysely kartoitti lisäksi sitä, miten yleistä on joutua seksuaalisen häirinnän kohteeksi.
”Tytöt kokevat sitä aiempien kyselyvuosien tapaan enemmän kuin pojat. Nyt tytöistä kolmasosa kertoi joutuneensa seksuaalisen häirinnän kohteeksi.”
Helenius summaa vielä uuden kyselyn tulosten kokonaiskuvan koululaisten terveydestä.
”Kuten aiemminkin, suuri osa Suomen nuorista voi hyvin, mutta osa voi varsin huonosti. Kuitenkin aiempaa suurempi osuus vastanneista kokee terveydentilansa hyväksi. Se on hyvä ja myönteinen signaali tässä ajassa, jossa tarvitaan hyviä uutisia.”
---
Kouluterveyskyselyyn vastasi yhteensä noin 270 000 lasta ja nuorta keväällä 2025. Kyselyyn vastattiin oppitunnilla opettajan ohjauksessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
