Suomi vastustaa metsien käytön rajoittamista etupäässä hiilinieluiksi
Aktiivinen metsätalous halutaan pitää osana ilmastopolitiikkaa.Tilaajalle
Metsät ovat mittava hiilinielu. Metsän käyttöä ei kuitenkaan haluta rajoittaa, sillä puutuotteetkin toimivat hiilivarastoina. Kuva: Sari GustafssonEU:n ympäristöneuvosto kokoontuu torstaina 18. syyskuuta pohtimaan EU:n ilmastotavoitteita vuodelle 2040 sekä keskustelemaan eurooppalaisen ilmastolain muuttamisesta. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
Suomi hyväksyi keskiviikkona osaltaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.
Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto on tyytyväinen eduskunnan suuren valiokunnan päätökseen.
”Selkeitä ja ainakin Sahateollisuuden näkökulmasta hyvin tervetulleita kantoja suuri valiokunta oli kokouksessaan ottanut”, hän sanoo.
”Olisi hölmöläisen hommaa rajoittaa hakkuita Suomessa.”
Suomi edellyttää, että maankäyttösektoria koskevien tavoitteiden tulee olla riittävän joustavia, jotta sektorin suuret epävarmuudet ja biotalouden edellytykset voidaan ottaa huomioon. Valiokunta korosti, ettei EU:n ilmastopolitiikka voi nojata maankäyttösektorin nieluihin.
Varsinaiset maaperän ja metsien käyttöön liittyvät kysymykset tulee suuren valiokunnan mielestä ratkaista kansallisesti, eivätkä laskentasäännöt saa johtaa rajoituksiin metsien käytössä tai metsätalouden toiminnassa.
”Eduskunnan päätökset siitä, että Suomen mielestä metsien käyttöä ei saa rajoittaa EU:n ilmastopolitiikalla on järkevä linjaus. Olisi hölmöläisen hommaa rajoittaa hakkuita Suomessa, kun talous- ja työllisyyshyödyt karkaisivat muualle”, Aalto huomauttaa.
Se, että jättääkö EU nielujen keräämisen kansalliseen harkintaan, riippuu Aallon mukaan siitä, miten paljon jäsenmaat tekevät itse töitä ilmastoneuvotteluissa. Muiden EU-maiden innosta ja mahdollisuuksista Aallolla ei ole yksityiskohtaista tietoa.
Sahateollisuuden edustajana hän sanoo, että ala tekee joka päivä töitä ilmastotalkoissa.
”Puutuotteet ovat konkreettinen osa vihreää siirtymää. Kun sahat soivat, talous, ihmiset ja ilmasto kiittävät.”
Suomi yrittää kaikin keinoin lieventää hiilinielutavoitteita. Pääministeri Petteri Orpo ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson lähettivät 15. syyskuuta kirjeen EU:n komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille.
Pääministerit totesivat, ettei maankäyttösektorin panoksesta tulisi tehdä liioiteltuja oletuksia. Tämä tarkoittaa, ettei metsien hiilinieluista ole imemään kaikkia Suomen päästöjä.
”Merkittävästi vähentynyt hakkuumäärä aiheuttaisi vakavia seurauksia talouksillemme ja työmarkkinoillemme, ja se vaikuttaisi merkittävästi koko EU:n puu- ja metsäbiomassan saatavuuteen. Se ei voi olla kestävä vaihtoehto”, Orpo ja Kristersson tähdensivät.
Metsien ikärakenteen muutokset ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat vähentäneet metsien kasvua, pääministerit muistuttivat. Samaan aikaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan on lisännyt kotimaisen puun kysyntää.
Pääministerit peräsivät, että jäsenmailla tulee olla käytössä joustomahdollisuudet eli maiden pitäisi voida itse päättää, millä toimilla nielutavoitteisiin pyritään. He korostivat, että biotalous on avainasemassa ilmastohyötyjä tavoitellessa.
”Näemme, että aktiivinen metsätalous osana biotaloutta tulee olemaan keskeinen osa ilmastopolitiikkaamme”, he summasivat.
Pääministerien kirjeestä uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
