Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan Petteri Taalaksen mukaan hiililaskennan epätarkkuus koskee muitakin maita. Kuva: Petteri Kivimäki
Hiililaskurit uusiksi – Petteri Taalas: ”Tavoitteena on saada kova pohja ilmastopolitiikalle”
Valtion edellyttämä entistä tarkempi hiililaskuri on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuonna.Tilaajalle
Varsinkin ojitetut turvemaat ovat kääntyneet Suomessa päästölähteeksi. Kuva: Lari LievonenMaa- ja metsätalousministeriö tilasi Luonnonvarakeskukselta (Luke) huhtikuussa selvityksen hiilinielulaskennasta. Syynä tähän oli epätietoisuus siitä, voiko nykyisiin laskelmiin täysin luottaa.
Laskennassa oli tehty muutoksia, joiden myötä Suomen suometsien hiilinielujen tila osoittautui aiempaa huonommaksi. Toisaalta Ruotsissa maankäyttösektorin nettohiilinielu todettiin paljon tehokkaammaksi kuin Suomessa.
Nyt suunnitelmat laskentamenetelmien hiomiseksi ovat valmiita. Luke, Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto ovat tehneet esityksen tarvittavista toimista laskelmien laadun varmistamiseksi.
”Odotamme valtioneuvoston rahoituspäätöstä elokuussa”, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas kertoo.
”Haaveena on, että tarkennettu laskentamenetelmä saataisiin käyttöön ensi vuoden loppuun mennessä.”
Tarkoitus on kehittää ”hiililaskuri”, jonka avulla poliittiset ratkaisut voisivat pohjautua entistä parempaan tutkittuun tietoon.
”Haaveena on, että tarkennettu laskentamenetelmä saataisiin käyttöön ensi vuoden loppuun mennessä. Tavoitteena on saada kova pohja ilmastopolitiikalle.”
Käytännössä laskentaa parannettaisiin esimerkiksi lisäämällä mittauspaikkoja, sillä Taalaksen mukaan mittauksissa on tarkentamisen varaa.
”Mittauksia voidaan tarkentaa myös hyödyntämällä entistä paremmin satelliittidataa. Mittaustoiminnoissa on aukkoja muun muassa Länsi-Suomen turvepohjaisilla alueilla”, Taalas sanoo.
MT ei onnistunut tavoittamaan kesälomalla olevaa Luken tutkimusprofessori Annika Kangasta. Ministeriö nimesi hänet keväällä vetämään hiililaskentatarkastelua.
MT Liven haastattelussa (16.4.) suometsätieteen professori Annamari Laurén mainitsi keskeiseksi ongelmaksi hiilinielujen laskemisessa sen perustumisen moniin laskentamalleihin.
”Meillä on monta ketjutettua mallia. Jokaisessa on virhettä. Niistä laskemalla saadaan käsitys, että mitä siellä tapahtuu, mutta onko se riittävällä tarkkuudella”, Laurén kyseenalaisti.
Suomi ei ole hiilinielujen mittausongelmien kanssa yksin. Laskentamenetelmissä ja seurannassa on horjuvuutta koko Euroopassa, maailman mittakaavasta puhumattakaan.
”Sama laskentaongelma on muuallakin. Tarkoitus on, että Suomen tarkennetut laskelmat voisivat pitemmällä tähtäyksellä toimia mallina koko Euroopalle”, Taalas sanoo.
”Tarkoitus on, että Suomen tarkennetut laskelmat voisivat pitemmällä tähtäyksellä toimia mallina koko Euroopalle.”
Suomeen on jo nyt keskittynyt paljon alan osaamista. Hiilidioksidikierron eurooppalaisen havaintojärjestelmän (Icos – Integrated Carbon Observation System) päämaja sijaitsee Ilmatieteen laitoksen tiloissa.
Icos on eurooppalaisten tutkijoiden, tutkimusasemien ja mittalaitteiden verkosto, joka seuraa kasvihuonekaasujen kiertokulkua.
”Hyödynnämme laskentamenetelmien kehittämisessä Icosin dataa”, Taalas sanoo.
Tukea on saatavilla myös maailmanlaajuisesta kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmästä (Global Greenhouse Gas Watch). Maailman ilmatieteen järjestö perusti sen paikkaamaan tutkimuksen tietoaukkoja.
Tällä hetkellä kasvihuonekaasujen nielujen ja lähteiden arviot perustuvat maiden omiin raportteihin.
”Global Greenhouse Gas Watchissa sen sijaan käytetään sekä maanpinta- että satelliittidataa ja näiden yhdistelmää. Näin saamme huomattavasti nykyistä paremman kuvan hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin reaalisesta käyttäytymisestä”, Taalas valottaa.
”Meillä on jo tietoa, että maaperästä vapautuu aiempaa enemmän hiiltä ilmastonmuutoksen ansiosta.”
”Tavoitteena on, että Suomen tarkennetut laskelmat voisivat pitemmällä tähtäyksellä toimia mallina koko Euroopalle.”
Hiilinielulaskennalla on Taalaksen mukaan valtava merkitys Suomelle.
”Se on erityisen merkittävä, koska meillä sidottiin vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite metsien hiilinieluun. Vasta sen jälkeen on opittu uusia asioita, kuten että turvepohjaiset maat vapauttavat hiiltä.”
Vaikka hiilinielulaskelmien pohjalta tehdään koko yhteiskuntaan vaikuttavia isoja päätöksiä ja tutkimukseen tarvitaan tätä varten vahvat resurssit, valtionhallinnon säästöt rokottavat myös Ilmatieteen laitosta. Tämä ihmetyttää Taalasta.
”Meiltä leikattiin jo viime vuonna yt-neuvotteluissa, ja saa nähdä, tuleeko vielä lisää säästötarvetta”, Taalas harmittelee.
Ilmatieteen laitokselta irtisanottiin yt-neuvottelujen seurauksena 16 henkilöä ja 20 määräaikaisen sopimuksia ei enää jatkettu. Eläkkeelle jäävien virkoja jätettiin täyttämättä. Myös mittausasemaverkostoa supistetaan.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
