• Luken hiilinielulaskentaa tarkastellaan uudelleen – MMM: ”Meillä on luottamus Luken työn laatua kohtaan”

    Luonnonvarakeskuksen hiilinielulaskenta on tänä vuonna tarkastelun alla. Asiasta kertoi ensimmäisenä Metsälehti.
    Tilaajalle
    Luonnonvarakeskuksen hiilinielulaskelmat ovat saaneet julkisessa keskustelussa paljon epäilyksiä osakseen.
    Luonnonvarakeskuksen hiilinielulaskelmat ovat saaneet julkisessa keskustelussa paljon epäilyksiä osakseen. Kuva: Sanne Katainen
    Metsä|Metsäpolitiikka
    9.4.202514:05
    Anniina Jokinen

    Luonnonvarakeskus (Luke) selvittää maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella kasvihuonekaasujen laskentaa. Työtä vetää Luken tutkijaprofessori Annika Kangas.

    Syitä on kaksi. Ensinnäkin inventaariolaskennassa tapahtuneiden muutoksen myötä Suomen hiilinielujen tila muuttui paljon aiempaa huonommaksi. Toinen syy on, että Ruotsissa maankäyttösektorin nettohiilinielu vaikuttaa olevan paljon korkeampi kuin Suomessa.

    Julkisuudessa Luken tekemiä arvioita on arvosteltu ja epäilty.

    ”Meillä on luottamus Luken työn laatua kohtaan. Luonnonvarakeskukselle on annettu tämä viranomaistehtävä ja he ovat siitä suoriutuneet. Nyt tässä on kyse laadun varmistamista ja jatkuvasta kehittämistä. Maankäyttösektoriin ja erityisesti maaperän tietoihin liittyy valtavan suuret epävarmuudet”, kertoo maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraneuvos Heikki Granholm.

    Granholmin mukaan on tavanomaista, että menetelmiä arvioidaan ja päivitetään, kun uutta tutkimustietoa tulee.

    Hiilinielulaskenta muuttui ja sen seurauksena Suomen maankäyttösektorin tilanne muuttui huonommaksi.
    Hiilinielulaskenta muuttui ja sen seurauksena Suomen maankäyttösektorin tilanne muuttui huonommaksi. Kuva: Sanne Katainen

    Laskelmien arviointikokonaisuuteen kuuluu myös maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön Pekka Pesosen järjestämä pyöreä pöytä. Se kokoaa yhteen alan huippututkijoita käymään läpi nykytilannetta ja pohtimaan tulevaisuuden kehittämiskohteita.

    ”Debatti aiheesta on erittäin tervetullutta. Sehän nimenomaan palvelee tämän järjestelmän kehittämistä, että esitetään kriittisiä kommentteja ja että paras osaaminen valjastetaan yhteiseen kehittämiseen”, Granholm sanoo.

    Vielä on ennenaikaista arvioida, kuinka mullistavia menetelmämuutosehdotuksia voisi nousta esille, mutta yksittäisiä ratkaisuehdotuksia esimerkiksi maaperän hajoamiseen saattaa löytyä.

    Kasvihuonekaasuinventaarion kehittämistä tehdään koko ajan ja muutosten aikaansaaminen on pitkä prosessi, Granholm kertoo.

    Luken Annika Kankaan vetämä tarkastelu tehdään tämän vuoden aikana. Aikaisintaan nämä muutokset voisivat tulla näkyviin joulukuussa 2026 ja kevättalvella 2027, kun inventaariotietoja julkistetaan.

    Asiasta uutisoi aiemmin Metsälehti.

    Lisää aiheesta
    • ”Metsien maanalaisten hiilivarastojen ja niissä tapahtuvien muutoksien mittaaminen on vaikeaa. Siksi meillä on edelleen hyvin vähän asiaan liittyviä empiirisiä tutkimustuloksia”, Risto Isomäki kirjoittaa.

      Ilmastonmuutos | Isomäki: Luonnonvarakeskuksen hiilimallinnus on tyhjän päällä – ”Saatamme pahimmassa tapauksessa joutua maksamaan EU:lle”

    • Ojitus muuttaa suometsän kasvihuonekaasupäästöjä, kirjoittaja toteaa. Kuvituskuva.

      Politiikka | Lukijalta: Hiilitaselaskelma on vääristynyt – ei ota huomioon ojittamattoman suon metaanipäästöjä

    • Kangasmetsää. Kuvituskuva.

      Ympäristö | Lukijalta: Luken hiilinielulaskelmien menetelmät eivät ole arvailua, vaan tutkimukseen perustuvaa mallinnusta

    • Jo muutaman vuoden ajan on arvioitu, että Suomessa maankäyttösektori on kokonaisuutena päästölähde.

      Metsäpolitiikka | Vähennetäänkö hakkuita vai hiilinielutavoitteita? Hallitus yrittää pitää kiinni molemmista, vaikka yhtälö vaikuttaa mahdottomalta

      Tilaajalle
    • ”Hakkuutasoa merkittävästi laskemalla ilmastopoliittiset tavoitteet voitaisiin ehkä saavuttaa, mutta sen seurauksena ilmastonmuutos ei hidastuisi, vaan hyvin todennäköisesti kävisi päinvastoin”, Petri Kortejärvi kirjoittaa.

      Ilmastonmuutos | Kortejärvi: Luken raportin tulosten ihmettelyn sijaan katse pitäisi kiireesti kääntää maankäytön ilmasto­politiikkaan

    Artikkelin aiheet
    hiilinielulaskenta
    Luonnonvarakeskus
    Maa- ja metsätalousministeriö
    kasvihuonekaasuinventaario
    Suomi
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin