Lukijalta: Hiilitaselaskelma on vääristynyt – ei ota huomioon ojittamattoman suon metaanipäästöjä

Ruotsissa metsien lasketaan olevan hiilinielu, Suomessa Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat laskeneet metsien olevan kasvihuonekaasujen päästölähde.

Erilaisten mittaustapojen lisäksi ero johtuu siitä, että Suomessa on ojitettuja suometsiä yli nelinkertainen määrä Ruotsiin verrattuna. Turpeen hajoamisen seurauksena ojitettu suometsä päästää ilmakehään hiilidioksidia. Luonnontilainen suo päästää ilmakehään runsaasti metaania, joka on 25 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Ojittamisen jälkeen ilmakehään vapautuu vain vähän metaania.

Hiilitaselaskelma ei ota huomioon metaanikaasupäästön pienenemistä. Luke ottaa huomioon vain ojittamisen negatiiviset ilmastovaikutukset eli turpeen hajoamisesta vapautuvan hiilidioksidimäärän kasvun. Ojittamisen positiiviset ilmastovaikutukset eli metaanipäästömäärän pieneneminen jätetään laskematta. Kun metaanipäästön pieneneminen ei paranna hiilitasetta, tehdään Luken laskelmassa perustavanlaatuinen virhe.

Luonnontilaisen suon metaanipäästöt vaihtelevat suotyypin mukaan hiilidioksidiksi muutettuna 50–625 grammaa neliömetrillä vuodessa, keskiarvona 0,3375 kiloa neliömetrillä. Yhden hehtaarin metaanipäästö on hiilidioksidiksi muutettuna keskimäärin 3 375 kiloa vuodessa. Kun Suomessa on ojitettuja suometsiä 4,7 miljoonaa hehtaaria, yhtä suuren luonnontilaisen suon ilmakehään päästetty metaanipäästö on hiilidioksidiksi muutettuna 15,86 miljoonaa tonnia vuodessa.

Soiden ojittaminen vähentää näin kasvihuonekaasupäästöjä hiilidioksidiksi muutettuna 15,86 Miljoonaa tonnia vuodessa, mikä puuttuu Luken hiilitaselaskelmasta kokonaan.

Vuonna 2023 Luken hiilitaseen mukaan Suomen metsät olivat hiilidioksidiksi muutettuna 1,12 miljoonan tonninpäästölähde. Kun metsien hiilitase lasketaan siten, että ojittamisen aiheuttama metaanipäästöjen pieneneminen parantaa hiilitasetta, Suomen metsät ovat hiilidioksidiksi muutettuna 14,7 miljoonan tonnin hiilinielu.

Ovatko Luken tutkijat halunneet esittää mahdollisimman huonon hiilitaselaskelman, jotta poliittisilla päätöksillä olisi pakko vähentää hakkuumääriä?

Tulevina vuosina päästökaupassa liikutetaan miljardeja euroja. Kun Suomen metsät ovat hiilinielu myös tulevaisuudessa, metsänomistajat ovat oikeutettuja saamaan merkittäviä päästökaupan korvauksia.

Metsien hiilinielu on hyvä uutinen myös vanhojen metsien suojelijoille. Kun metsänomistajalle aletaan maksaa päästökaupan korvauksia hiilinielun ylläpidosta, metsänomistajan kannattaa kasvattaa lisää vanhoja metsiä.

Kimmo Hantunen

metsuri evp, KTM

Helsinki