Lehmien väheneminen näkyy Suomen metaanipäästöissä – katseet kääntyvät rehuun, biokaasuun ja ojien kaiveluun

Hiilidioksidin jälkeen ilmastoa eniten lämmittää metaani, jonka päästöjen hillitsemiseen kiinnitetään maailmalla yhä enemmän huomiota. Suomi on ollut perustajajäsenenä ja vahvasti mukana vapaaehtoisissa metaanipäästösopimuksissa, kuten Global methane Pledgessä, jossa on mukana 150 maata. Osapuolten tavoitteena on leikata 30 prosenttia globaaleista metaanipäästöistä tällä vuosikymmenellä.

Metaanin rooli tunnustetaan myös kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Neuvotteleva virkamies Kaarle Kupiainen ympäristöministeriöstä kertoo, että 136 valtion kansallisessa ilmasto-ohjelmassa on linjattu tavoitteita metaanipäästöjen vähentämiseksi.

Toisin kuin pitkäikäinen hiilidioksidi, metaani säilyy ilmakehässä noin kymmenen vuotta, joten sen päästöjä leikkaamalla saataisiin aikaan nopeasti tuntuvia vaikutuksia.

Hiilidioksidin tavoin metaanipäästöt ovat kuitenkin maailmalla kasvussa. Ihmisistä johtuvien päästöjen ohella metaania vapautuu muun muassa ikiroudan sulaessa.

Maailmalla suurimmat mahdollisuudet pureutua metaanipäästöihin ovat energiantuotannossa.

EU on pystynyt metaanipäästöjään jo karsimaan, mutta lisäkeinoja tarvitaan ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi.

Laki kieltää orgaanisen jätteen kuskaamisen kaatopaikoille, joissa siitä muodostuu metaania. Biojätettä ei kuulu laittaa myöskään sekajätteen joukkoon.  Kuva: Jarkko Sirkiä

Suomen kasvihuonekaasupäästöistä metaani kattaa noin 8 prosenttia. Suurin siivu siitä on peräisin maataloudesta, jonka päästöjä EU pyrkii suitsimaan yhteisellä maatalouspolitiikalla.

Kupiaisen mukaan Suomen maatalouden metaanipäästöt ovat pienentyneet lypsylehmien määrän vähennyttyä. Keskeisiä päästövähennyskeinoja ovat lannankäsittelyn ja biokaasun tuotannon edistäminen. Lisäksi tutkitaan rehun koostumuksen muuttamista märehtijöiden tuottaman metaanin vähentämiseksi.

Metaania syntyy myös jätehuollossa. Päästöjä on leikattu jätelainsäädännöllä, muun muassa kieltämällä orgaanisen aineen sijoittaminen kaatopaikoille. Kaatopaikoilta voidaan myös ottaa talteen metaania.

Sen sijaan energiasektori ei ole Suomessa merkittävä metaanin päästäjä.

Meriliikenteen päästöt ovat tulossa vuonna 2026 päästökaupan piiriin.  Kuva: Johannes Tervo

Suomessa on paljon turvemaita, joilta myös vapautuu metaania käsittelystä riippuen. Päästöjä voidaan vähentää jättämällä vanhat, sammaloituneet ojat rauhaan. Niiden kaivelu rikkoo metaania hapettavan kerroksen ja lisää päästöjä.

Kupiaisen mukaan soiden ennallistamisesta syntyy hetkellisiä metaanipäästöjä, mutta ne ovat niin pieniä, että ennallistamisen hyödyt voittavat lyhytaikaiset päästöt.

Laivaliikenteessä raskaita polttoaineita on alettu korvata nesteytetyllä maakaasulla LNG:llä. Sitä käytettäessä tulee jonkinlaisia metaanin ohivuotoja, jotka voidaan saada kuriin kehittämällä moottoreita.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan nesteytetyn maakaasun käyttö vähentää laivaliikenteen päästöjä kokonaisuudessaan viidenneksen verrattuna perinteisiin fossiilisiin polttoaineisiin. Meriliikenteen päästöt ovat tulossa vuonna 2026 päästökaupan piiriin.

Metaanin osuutta ilmastonmuutoksessa käsiteltiin keskiviikkona 4.9. ympäristöministeriön järjestämässä tietoiskussa Mitä on ilmassa?