Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

Luontopohjaiset ratkaisut ovat lupaavia keinoja tukea kasvinterveyttä, sanotaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja VTT:n tuoreessa raportissa.

Luontopohjaisissa ratkaisuissa on kyse keinoista, jotka hyödyntävät luonnon omia prosesseja ja tarjoavat kustannustehokkaita keinoja kasvinsuojeluun.

Niillä voidaan myös vahvistaa huoltovarmuutta vähentämällä riippuvuutta ulkomailta tuotavista tuotantopanoksista.

Viljelijöille luontopohjaiset ratkaisut tarjoavat laajan keinovalikoiman kasvinterveyden edistämiseen, Luken tiedotteessa sanotaan.

”Kasvinterveyden edistäminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa viljelytoimenpiteet ja maaperän pitkäjänteinen hoito muodostavat perustan. Luontopohjaiset valmisteet voivat toimia täydentävinä työkaluina", kertoo Luken erikoistutkija Ansa Palojärvi.

Esimerkiksi biostimulantit parantavat kasvien stressinkestävyyttä ja ravinteiden ottoa, ja biologiset kasvinsuojeluaineet eli biopestisidit tehoavat taudinaiheuttajia vastaan, tiedotteessa sanotaan.

Biostimulantit ovat aineita, joiden sanotaan lisäävän viljelykasvin ravinteiden saantia ja käyttöä, ja sitä myötä lisäävän myös sadon määrää.

Valmisteita on erilaisia, osaa voidaan käyttää siementen peittauksen yhteydessä, osa ruiskutetaan kasvustoon.

Maaperälähtöisiä kasvitauteja on puolestaan mahdollista hillitä viljelymenetelmillä, jotka muokkaavat peltomaan olosuhteita paremmaksi hyödyllisille pieneliöille ja vaikeuttavat taudinaiheuttajien kasvua.

Luontopohjaiset ratkaisut soveltuvat kasvinterveyden hallintaan sekä tavanomaisessa että luonnonmukaisessa viljelyssä.

”Luontopohjaiset ratkaisut ovat lupaavia keinoja parantaa maatalouden ja tätä kautta koko ruokajärjestelmän kestävyyttä”, tiivistää hankkeen vastuullinen johtaja, VTT:n erikoistutkija Tuija Sarlin.

Tutkimuksessa tehdyn kyselyn perusteella moni luontopohjaisista menetelmistä on jo viljelijöiden käytössä.

Esimerkiksi viljelykierto on pitkälle vakiintunut menetelmä. Kyselyn perusteella suurin osa vastaajista, 93 prosenttia, on käyttänyt sitä kasvinterveyden hallintaan.

Vastaajista 70 prosenttia hyödynsi myös kevennettyä maanmuokkausta tai suorakylvöä ja 58 prosenttia kasvitautia kestävää lajiketta.

”Uusista ratkaisuista viljelijät olivat eniten kiinnostuneita käyttämään mikrobipohjaisia kasvinsuojeluaineita ja biostimulantteja. Vastaajista noin puolet oli kiinnostunut niiden kokeilusta, mutta tällä hetkellä niitä hyödyntää vain 8–13 prosenttia vastaajista”, Palojärvi kertoo.

Raportin perusteella luontopohjaisten ratkaisujen käyttöä hidastaa erityisesti tiedon puute menetelmien tehokkaasta ja oikea-aikaisesta käytöstä.

Samoin lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa. Esimerkiksi biopestisidien hyväksyntäprosessi on EU:ssa monimutkainen ja raskas.