• Tapiolan maitotilan omistajat Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen luottavat, että tietoon perustuvilla ja tarkkaan harkituilla valinnoilla maidontuotannossa voi menestyä tulevaisuudessakin.
    Tapiolan maitotilan omistajat Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen luottavat, että tietoon perustuvilla ja tarkkaan harkituilla valinnoilla maidontuotannossa voi menestyä tulevaisuudessakin. Kuva: Linda Virkamäki

    Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

    Kun Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen investoivat kolmanteen lypsyrobottiin syntyi lisätilan tarve, joka ratkaistiin rakentamalla hiehoille uusi pihatto.
    Tilaajalle
    Maatalous|Maidontuotanto
    27.9.202611:00
    Linda Virkamäki
    Hankasalmi

    Tapiolan maitotilalla Hankasalmella on viime vuosien aikana tehty isoja investointeja. Viimeisin panostus tehtiin poikkeuksellisella tavalla.

    Tilalla lypsettiin lehmiä vielä tämän vuoden alkupuolella kahden Lelyn lypsyrobotin voimin. Toukokuussa tilanteeseen tuli muutos, kun toimintaa laajennettiin ostamalla toisella paikkakunnalla lopettavan maitotilan Lelyn A5 lypsyrobotti ja koko karja. Muutosten myötä karjakoko kasvoi ja muodostui tarve lisätilalle lypsynavetan puolelle. Navetan seinät pysyivät kuitenkin ennallaan.

    ”Lypsyrobotit sijaitsivat kahdella eri osastolla navetassa, kolmannen lypsyrobotin myötä tarvittiin yksi osasto lisää. Jotta kolmannelle lypsyrobotille ja uusille lehmille saatiin tilaa, päädyimme tekemään ratkaisun, jossa hiehoille rakennettiin uusi pihatto vanhan navetan yhteyteen”, Tuomas Pietiläinen kertoo.

    Sen sijaan että lypsynavettaa olisi laajennettu, päätyivät Pietiläiset rakentamaan hiehoille oman pihaton tilan vanhan navetan yhteyteen. Näin lypsynavetasta vapautui tilaa kolmannelle lypsyrobotille ja uusille lehmille.
    Sen sijaan että lypsynavettaa olisi laajennettu, päätyivät Pietiläiset rakentamaan hiehoille oman pihaton tilan vanhan navetan yhteyteen. Näin lypsynavetasta vapautui tilaa kolmannelle lypsyrobotille ja uusille lehmille. Kuva: Linda Virkamäki

    Ajatus ostaa lypsyrobotti käytettynä ja karja sen mukana, sai alkunsa Lelyn tehdasmatkalta. Matkalla yksi isäntä puhui ajatuksestaan lopettaa tilan pito, kun jatkajaa ei ollut. Asia jäi hautumaan Tuomaksen ja Ida-Marian mieliin. Viiden vuoden päästä miehet kohtasivat jälleen Lely Gaalassa.

    ”Päätin kysyä, että vieläkö heidän tilallansa on samat suunnitelmat. Tämä isäntä totesi, että kaksi vuotta vielä jatketaan”, kertoo Tuomas.

    Pietiläiset jäivät pohtimaan asiaa ja kun investoinnin ajankohta oli lopulta heidän tilalleen sopiva, alkoivat he suunnitella puhelua tälle tilalle.

    ”Kyllä siinä piti vähän miettiä, että kehtaako tätä asiaa kysyä. Päätimme kuitenkin toimia näin ja hyvä niin, koska kaupat saatiin sovittua”, toteaa Ida-Maria Pietiläinen.

    ”Kyllähän myös ajatus siitä, että lopettavan tilan lypsyrobotti ja eläimet saivat jatkoaikaa tämän päätöksen myötä, oli etu sekä meille että luopuvalle tilalle.”

    Tuomas Pietiläinen

    Lopettavalta tilalta siirtyi Tapiolan maitotilalle lypsyrobotin lisäksi karjaa. Siirrot haluttiin suunnitella mahdollisimman huolellisesti ja ennen kaikkea eläinten hyvinvointi edellä.

    ”Siirtojen tuli tapahtua oikea-aikaisesti ja sujua siten, ettei eläimille aiheuteta ylimääräistä stressiä”, kertoo Tuomas Pietiläinen.

    Ensimmäiset umpilehmät saapuivat lopettavalta tilalta Tapiolan maitotilalle tämän vuoden tammikuussa. Lypsyssä olevat uudet tulokkaat siirtyivät kahdessa erässä. Ensimmäinen erä saapui päivää ennen robotin tuloa.

    ”Olihan ne päivät melkoisia, kun kahdella robotilla lypsettiin hetken aikaa 140 lehmää. Tämä kuitenkin oli onneksi vain hetkellinen tilanteen sanelema pakko. Kun kolmas lypsyrobotti saatiin tilalle asennettavaksi, saapuivat samalla myös loput lehmät”, kertoo Ida-Maria Pietiläinen.

    Kaksi vuotta sitten tilalla investoitiin viilennyspuhaltimiin, jotta olosuhteet helteillä paranisivat. Eläinten hyvinvointi on yksi tärkeimpiä tuotannon lähtökohtia.
    Kaksi vuotta sitten tilalla investoitiin viilennyspuhaltimiin, jotta olosuhteet helteillä paranisivat. Eläinten hyvinvointi on yksi tärkeimpiä tuotannon lähtökohtia. Kuva: Linda Virkamäki

    Tilalla jännitettiin, mitä tuotosmäärille tapahtuu muutosten keskellä. Lypsylehmien seassa on jouduttu tekemään muutostöitä, joka on tarkoittanut muun muassa monenlaisten työkoneiden ääniä ja ihmisten ylimääräistä läsnäoloa.

    ”Keskituotos meillä on noussut viime vuosina voimakkaasti. Muutoksien vuoksi ajattelin, että tähän tulisi jonkinlainen notkahdus, mutta sitä ei kuitenkaan tullut”, Ida-Maria Pietiläinen kertoo.

    Onnistumista selittää pitkälti varmasti se, että ostoeläimistä saatiin tehtyä oma ryhmänsä ja ne pääsivät jatkamaan lypsyjä samassa laumassa niille tutulla lypsyrobotilla.

    Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen odottavat rakennusprojektin päättymistä ja sitä, että aikaa jää taas enemmän vapaa-ajalle.
    Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen odottavat rakennusprojektin päättymistä ja sitä, että aikaa jää taas enemmän vapaa-ajalle. Kuva: Linda Virkamäki

    Karkeasti arvioituna tilan päätös ostaa lypsyrobotti käytettynä ja rakentaa hiehoille oma yksikkö, tuli Pietiläisten tiedon mukaan noin puolta halvemmaksi, kuin vaihtoehto laajentaa lypsypuolta ja ostaa sinne uusi lypsyrobotti.

    ”Kyllähän myös ajatus siitä, että lopettavan tilan lypsyrobotti ja eläimet saivat jatkoaikaa tämän päätöksen myötä, oli etu sekä meille että luopuvalle tilalle”, Tuomas Pietiläinen kertoo.

    Pietiläiset haluavat antaa erityiskiitosta tilalle, jonka kanssa kaupat lypsyrobotista ja karjasta tehtiin.

    ”Eläimiä oli pidetty todella hyvin. Jokainen tiineenä ostettu lehmä oli todellakin tiine ja lypsyssä olleet lehmät ovat sopeutuneet hienosti. Arvostamme heidän tekemäänsä hyvää ja laadukasta työtä, josta me nyt saamme kiitollisina jatkaa”, Pietiläiset toteavat yhdessä.

    Elokuun loppupuolella tilalla kaadettiin kauden kolmas nurmisato. Kasvukausien pidentymisen vuoksi tulevina vuosina tilalla voitaisiin kokeilla neljän sadon taktiikkaa aikaistamalla ykkössadon korjuuta.
    Elokuun loppupuolella tilalla kaadettiin kauden kolmas nurmisato. Kasvukausien pidentymisen vuoksi tulevina vuosina tilalla voitaisiin kokeilla neljän sadon taktiikkaa aikaistamalla ykkössadon korjuuta. Kuva: Linda Virkamäki

    Oman väen lisäksi tilalla työskentelee kolme täysipäiväistä ulkopuolista työntekijää sekä kausittain myös opiskelijoita suorittamassa harjoitteluita. Tulevaisuudessakin tilalla aiotaan panostaa sekä eläinten että ihmisten hyvinvointiin.

    ”Parsipedit lypsynavettaan uusittiin tänä vuonna ja kyllä niistä nauttivat sekä eläimet että me, jotka niitä parsia siivoamme. Kaksi vuotta sitten navetan kattoon asennetut kuusitoista viilennyspuhallintakin tuovat helpotusta kaikkien elämään erityisesti hellepäivinä”, Ida-Maria Pietiläinen toteaa tyytyväisenä.

    ”Arvostamme heidän tekemäänsä hyvää ja laadukasta työtä, josta me nyt saamme kiitollisina jatkaa.”

    Iida-Maria Pietiläinen

    Tuomas Pietiläinen lisääkin, että monesti ne tekijät, jotka parantavat eläinten hyvinvointia helpottavat myös omaa työtä.

    Vapaa-ajan järjestäminen on ollut tänä kesänä haastavaa ja siitä tilalla on jouduttu nipistämään. Yrittäjät tiedostavat kuitenkin, että tilanne ei ole ikuinen.

    ”Odotamme kovasti, että tämä projekti tulee valmiiksi. Sitä kautta asiat sujuvoituvat ja vapaa-aikaa tulee taas enemmän rakentamisaikaan verrattuna. Kovasti haluamme myös päästä näkemään näiden eläinten todellisen potentiaalin”, Pietiläiset kertovat.

    Lisää aiheesta
    • Mikko Niskanen luotsaa kotitilaa yhdessä veljensä, kuvasta puuttuvan Matti Niskasen kanssa. Ennen maidontuotantoon siirtymistä Mikko Niskanen toimi lomittajana.

      Maidontuotanto | Robottilypsyyn siirtyminen lisäsi työintoa ja maitokiloja: ”Pula pellosta jarruttaa laajennussuunnitelmia”

      Tilaajalle
    • Sanna ja Markku Rajalan navetassa Reisjärvellä lypsää Suomen korkeatuottoisin karja. Tälläkin hetkellä EKM-tuotos on huikeat 15 602 kiloa. Kuvassa myös kolmesta lapsesta nuorin, Ventti.

      Maidontuotanto | Suomen korkeatuottoisin karja asuu tässä pihatossa: ”Isännän ja emännän täytyy pitää myös puhevälit kunnossa”

      Tilaajalle
    • Niina Meronen sanoo olevansa erittäin tyytyväinen, että on voinut soveltaa Suomessa saamaansa navettakokemusta myös työpaikassaan norjalaisella maitotilalla.

      Maidontuotanto | Pohjois-Norjassa voi pienikin maitotila pärjätä − suomalainen Niina kertoo, miten maidontuotanto eroaa siellä Suomesta

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    lypsyrobotti
    maitotila
    karja
    navetta
    eläinten hyvinvointi
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 5

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 6

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Lypsyrobottien määrä kasvaa tiloilla. Viiden vuoden päästä robottitiloja ennustetaan olevan 1 800, kirjoittaa Erkki Holma. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Erkki Holma

    Koneviesti | Maidon tuottaminen jää harvojen käsiin – ”Vaikka lypsy automatisoidaan, työmäärä ei paljoa vähene”

  • Veikko Jokitalo kehittää tilaansa talousosaajan silmin.

    Koneviesti | Talousmies maidontuottajana – Veikko Jokitalo panostaa talouden suunnitteluun ja arjen prosessien kehittämiseen

  • Koneviesti | Luken tutkimusnavetan uudistus vie lehmien ruokinnan uudelle tasolle

    Tilaajalle