Robottilypsyyn siirtyminen lisäsi työintoa ja maitokiloja: ”Pula pellosta jarruttaa laajennussuunnitelmia”

Pyhännän Tavastkengällä reilun 70 lypsävän tilaa luotsaavilla Niskasen veljeksillä luottamus maidontuotantoa kohtaan on vahva.

”Tätä ei kannata tehdä eikä edes aloittaa, jos asenne työhön on tummasävyinen”, Mikko Niskanen luonnehtii.

Sukupolvenvaihdos tilalla tehtiin vuonna 2007 ja tilakauppojen yhteydessä perustettiin maatalousyhtymä.

Niskasen perheen veljeskaksikko, Mikko ja Matti aloittivat maidontuotannon viidenkymmenen lypsävän parsinavetassa.

”Kokoluokka soveltui siihen hetkeen hyvin. Uutta navettaa ei pidetty alkujaan edes mahdollisena, mutta vuosien saatossa mieli muuttui. Vaikka parsinavettaa oli laajennettu ja päivitetty, niin kokonaisuus kuitenkin työllisti. Tulimme siihen tulokseen, että parsinavetassa kykkiminen ei ole loppuelämän juttu”, Mikko Niskanen kertoo.

Mty Niskasen tilalla on kasvamassa myös seuraava sukupolvi. Matin poika Eemeli on kovasti kiinnostunut koneista, setä Mikko Niskanen luonnehtii ylpeänä. Kuva: Anne Anttila

Ensimmäiset suunnitelmat pihatosta tehtiin vuonna 2020.

”Aika ei ollut oikea rahoituksen suhteen, joten jätimme hankkeen lepäämään. Päätös oli siihen hetkeen paras, sillä aikalisä kypsytti monet asiat ja kokonaisuudesta tuli paljon parempi”, Mikko Niskanen sanoo.

Vuoden 2024 marraskuussa käyttöön otetusta yhden robotin pihatosta tuli kaikilta osin toiveiden mukainen.

”Osaltaan tähän vaikutti se, että teimme vielä paljon viime hetken muutoksia. Navetta käännettiin jopa pituussuunnassa toisinpäin ja myös pulpettikaton kattolape muutti suuntaa. Lisäksi luovuimme piirustuksissa olleista syväparsista ja avokourujen tilalle tehtiin syväkourut.”

Myös verhoseinien kohdalle pistettiin ruksi ja tilalle tulivat kennolevyaukot.

”Parin vuoden kokemuksella voimme sanoa, että muutokset ovat osoittautuneet erittäin toimiviksi.”

Yhden robotin pihatto otettiin käyttöön loppuvuodesta 2024. Uusi navetta toi mukanaan myös aivan uudenlaista intoa. Työ maidontuotannon parissa on todella mukavaa, Mikko Niskanen summaa. Kuva: Anne Anttila

Kolmirivisessä yhden robotin pihatossa on 75 lehmäpaikkaa. Käyttöneliöitä on yhteensä 1 200.

Kustannusarvio pyörähti reiluun miljoonaan euroon, joka sisältää navetan lisäksi myös kuivalantalan sekä etälietesäiliön.

”Investoinnin keihäänkärkenä toimii kuitenkin lypsyrobotti. Sen myötä maitokilot ovat lähteneet napakkaan nousuun. Parsinavetassa lypsimme reilun 500 000 maitolitran vuosivauhtia, mutta robotin myötä määrä nousi jo ensimmäisenä vuonna 700 000 litraan. On hienoa seurata, kun robotti lypsää 94 litran tuntivauhtia”, Mikko Niskanen summaa tyytyväisenä.

Niskasen veljeksille oli tietoinen valinta, että robottilypsyyn siirrytään yhdellä yksiköllä.

”Yhdellä robotilla on helppo lähteä liikkeelle. Lisäksi meidän kohdalla on mietittävä myös tulevaa, sillä ainakin tällä hetkellä laajentamista rajoittavat pellot. Vaikka into riittäisi, niin pula peltohehtaareista jarruttaa suunnitelmia.”

Tilan talousmiehenä tunnettu Mikko Niskanen haluaa pysyä etumatkalla myös tiedon hankinnan suhteen. Kuva: Anne Anttila

Robottilypsyyn siirtyminen nosti maidontuotannon uudelle tasolle muutenkin kuin litrojen osalta.

”Puhutaan myös ihmisten ja eläinten hyvinvoinnista. Kun tilat ovat selkeät ja toiminta ajanmukaista, työhön on tullut aivan uudenlaista intoa. Päivään tulee mukavasti väljyyttä, kun lypsytyön ja lannanpoiston hoitaa automatiikka. Myös ape jaetaan vaunulla”, Mikko Niskanen kertaa.

Tilan karja on jaettu kahteen eri navettaan. Lehmät hoidetaan pihatossa ja entinen parsinavetta on muutettu nuorison ja lihakarjan käyttöön.

Vanhaan navettaan tullaan tekemään lähiaikoina, ehkä jo tämän kesän aikana, kattavampi remontti.

”Jatkossa näyttää myös siltä, että lihakarjan määrää tullaan vähentämään. Syynä on puhtaasti rajallinen peltoala”, Mikko Niskanen kertoo.

Robottilypsyyn siirtyminen on nostanut mukavasti tilan tuotosmääriä. Kuva: Anne Anttila

Eläinten hyvinvoinnista yhtymävetoisella tilalla ei tingitä yhtään.

Veljesten lisäksi tästä pitää huolen Mikon puoliso, eläinlääkärinä toimiva Johanna Isoranta.

”Johannalla on pettämätön karjasilmä. Hän vie hommia mallikkaasti eteenpäin ja hoitaa tilalla myös siemennykset”, Mikko Niskanen kertoo kiitollisena.

Tilalla suhtaudutaan tulevaan positiivisesti.

”Maatalous vaatii jatkuvaa sopeutumista ja samalla myös tietoa, taitoa ja tuuria. Maidontuotannon osalta kannattavuuden mittarina toimivat kuitenkin meijeriin lähtevät maitolitrat”, Mikko Niskanen sanoo.

Hän vastaa yhtymän taloudesta. Johtotähtenä on tarkka talousseuranta sekä riittävä ennakointi.

”Esimerkiksi tuotantopanosten suhteen ei kannata jäädä junan viimeiseen vaunuun. Hankinnat kannattaa tehdä etupainotteisesti ja lisäksi riittävä eräkoko säästää euroja.”

Kehitystyön ohella tuottajat panostavat omaan jaksamiseen.

”Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin, joten meillä on työnjako sekä selkeät vastuualueet. Matti toimii apemestarina, minä vastaan taloudesta, mutta karja hoidetaan yhdessä. Johanna antaa tärkeän panoksen navettapuolelle. Unohtaa ei sovi myöskään asiantuntijoita, sillä heillä on merkittävä rooli tilan arjessa”, Mikko Niskanen sanoo.

Tilalla harjoitetaan myös metsätaloutta sekä pienimuotoista urakointia.

”Monipuolisuuden ympärille on turvallista rakentaa tulevaisuutta. Kaikki osa-alueet täydentävät toisiaan ja kun tukijalkoja on kolme, kokonaisuuden kehittäminen on vakaampaa.”