Sanna ja Markku Rajala eivät suunnittele tilan laajentamista. ”Nykyinen kokoluokka riittää meille, sillä tavoitteena on pitää toiminta myös työmäärän osalta maltillisena.” Kuva: Anne Anttila
Suomen korkeatuottoisin karja asuu tässä pihatossa: ”Isännän ja emännän täytyy pitää myös puhevälit kunnossa”
Sanna ja Markku Rajalan yhden robotin pihatossa lypsää Suomen korkeatuottoisin karja.TilaajalleReisjärvi
Sanna ja Markku Rajalan navetassa Reisjärvellä lypsää Suomen korkeatuottoisin karja. Tälläkin hetkellä EKM-tuotos on huikeat 15 602 kiloa. Kuvassa myös kolmesta lapsesta nuorin, Ventti. Kuva: Anne AnttilaVuonna 2025 tuotosseurantatilojen EMK-tuotoksen ykköstila saavutettiin komealla 15 431 maitokilolla. Tahti Suomen ykköstilalla on edelleen kova, sillä viimeisen 12 kuukauden EKM-tuotos on noussut yli 15 600 maitokiloon. EKM eli energiakorjattu maitomäärä kuvaa lehmien maidontuotannon tehokkuutta.
Ykköstilan saavuttaminen ja kärkisijoilla pysyminen ei tapahdu sormia napsauttamalla.
”Onnistuminen vaatii onnea, ammattitaitoa sekä keskinäistä yhteistyötä. Mykkäkoulua ei voi pitää. Korkeat tuotosluvut vaativat jatkuvaa seurantaa, joten isännän ja emännän täytyy pitää myös puhevälit kunnossa”, Sanna ja Markku Rajala luonnehtivat hymyillen.
”Mykkäkoulua ei voi pitää. Korkeat tuotosluvut vaativat jatkuvaa seurantaa, joten isännän ja emännän täytyy pitää myös puhevälit kunnossa.”
Suomalainen Maaseutu vieraili Rajaloiden luona Havukan tilalla Reisjärvellä viimeksi vuonna 2021.
Tuolloin tila oli rikkonut ensimmäisen kerran 14 000 EKM-tuotoksen rajan ja parhaimpana vuonna yhden robotin navetasta oli lähtenyt meijeriinkin yli 900 000 maitolitraa.
Nyt viisi vuotta myöhemmin vähintään 950 000 kilon maitotuotoksista saatuja kultaisia lehmiä on kertynyt kolme, mutta neljäskin on jo saavutettu. Uusimman palkinnon kylkeen tulevat myös lukemat 950 000 kiloa.
"Yli odotusten on menty eteenpäin. Ajattelimme jo vuonna 2018, jolloin EKM-tuotos nousi 13 839 maitokiloon, että ennätykset on nyt tehty. Onneksi olimme väärässä", Sanna Rajala luonnehtii hymyillen.
Nykyiset yrittäjät ovat luotsanneet Markun kotitilaa vuodesta 2014 lähtien.
Ennen lopullista sukupolvenvaihdosta maitotilaa pyöritettiin maatalousyhtymän nimissä.
”Olimme mukana, mutta vain pienellä osuudella, sillä molemmilla oli päätyö tilan ulkopuolella. Markku työskenteli vuoteen 2010 saakka maatalouskaupassa ja minä toimin sukupolvenvaihdokseen saakka Pro Agrian maitotilaneuvojana”, Sanna Rajala kertoo.
Kumpikin on koulutukseltaan agrologi. He aloittivat tilanpidon vuonna 1992 rakennetussa lypsypihatossa.
”Lehmäpaikkoja oli vain 28, mutta päätös uudesta pihatosta oli jo tehty. Vuosi 2014 oli suurten investointien vuosi, sillä alkuvuodesta teimme tilakaupat ja saman vuoden lopulla käyttöön otettiin uusi yhden robotin pihatto”, isäntäpari kertaa.
Sanna ja Markku Rajala kertovat onnistumisensa salaisuudeksi hyvät puhevälit. Kuva: Anne AnttilaUuden navetan myötä myös keskituotos kääntyi nousuun.
”Saimme hyvät lähtökohdat karjanpitoon ja myös eläinaines oli erinomaista, joten asetimme alkumatkan tavoitteeksi pysyä entisissä, lähes 11 000 maitokilon lukemissa.”
Ajan mukaiset tilat, tarkempi ruokinta sekä robottilypsyyn siirtyminen nostivat keskituotosta kuitenkin 2 500 kiloa.
”Näiden lukujen vauhdittamana oli mieluisaa lähteä kehittämään myös oman näköistä toimintamallia”, Rajalat luonnehtivat.
Tällä hetkellä Havukan tilan lehmäluku pyörii noin seitsemässäkymmenessä.
”Pääluku ei tästä juuri muutu, sillä yhdellä robotilla mennään jatkossakin. Laajennukseen ei ole tarvetta eikä myöskään haluja, sillä tavoitteena on pitää toiminta perhevetoisena ja myös työmäärän osalta maltillisena”, Markku Rajala muistuttaa.
”Karjanhoito on välillä salapoliisihommaa, jossa tarvitaan nopean reagoinnin lisäksi myös soveltamistaitoja.”
Rajalat panostavat vahvasti eläinten hyvinvointiin. Lypsyrobotti uusittiin viisi vuotta sitten, ja parsimatot on vaihdettu jo muutaman kerran. Pihattoon on tulossa myös uudet puhaltimet ja lisäksi nuorkarjan navettaan vaihdetaan kesän aikana ritilöitä sekä etuesteitä.
Lähitulevaisuuteen sijoittuvista hankkeista mittavin on kuitenkin ruokinnan automatisointi, isäntäpari listaa.
Markku hoitaa karjan sorkat ja Sanna vastaa jalostuksen ohella siemennyksistä.
”Kaikki osa-alueet rehustuksesta eläinten hoitoon täytyy olla hallinnassa. Yksistään säilörehu näyttelee ruokinnassa todella isoa roolia, joten rehu täytyy tehdä oppikirjojen mukaan ja ennen kaikkea oikeaan aikaan. Kokemukseen nojaten voimme sanoa, että karjanhoito on välillä salapoliisihommaa, jossa tarvitaan nopean reagoinnin lisäksi myös soveltamistaitoja.”
Kymmenvuotias Ventti viihtyy navetassa ja osallistuu pienen pojan taidoilla monenlaisiin farmarin hommiin. Kuva: Anne AnttilaSuomen korkeatuottoisinta karjaa voidaan verrata huippu-urheilijoihin.
”Maidontuotanto on huippu-urheilua ja lehmät huippu-urheilijoita. Niinpä meidän "valmentajien" täytyy tuntea valmennettavat sekä tiedostaa niiden heikkoudet ja vahvuudet.”
Suurituotoksisessa karjassa pienikin ruokintavirhe näkyy heti.
”Pelkkä kiima saattaa aiheuttaa tuotoshalvauksen, mikäli eläin unohtaa kiimahöyryissään jättää ruokailut väliin”, Sanna Rajala kertoo.
Isäntäparin mukaan hyviä tuloksia tehdään kuitenkin monenlaisilla ratkaisuilla.
”Jokainen tila tuottaa omalla tyylillä ja omilla taidoillaan. Myös meillä on luotu omat toimintatavat. Keskiössä ovat ennen kaikkea karjan hyvinvointi sekä hyvä keskinäinen yhteistyö.”
Kustannustehokkuus on tärkeää, joten tilalla tehdään nykyisin entistä enemmän itse koneiden huolloista ja korjauksista lähtien.
Havukan tila on saavuttanut vuosien saatossa lukuisia maidontuotannon kultaisia ja punaisia lehmäpalkintoja. Kuva: Anne AnttilaVaikka maailma myllertää, maausko Suomen parhaimmalla tilalla on vahva.
”Onnistumiset ruokkivat motivaatiota ja antavat lisäpotkua myös oman ammattitaidon kehittämiselle”, Sanna ja Markku Rajala summaavat.
Havukan tila
Maidontuotantotila, Reisjärvi
Sukupolvenvaihdos vuonna 2014
Tilan yhtiöittäminen vuonna 2018
Yrittäjät Sanna ja Markku Rajala
Lehmiä 70
Holsteinkarja, lypsyrobotti
Viimeisen 12 kuukauden EKM-tuotos 15 602 kiloa
Vinkit kollegoille: Ole rohkea ja ennakkoluuloton, pyydä tarvittaessa apua, muista jaksaminen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
