Lämpöstressi vaikuttaa eläimeen yksilöllisesti — tiinehtyminen voi siirtyä jopa kuukausia eteenpäin
Polttava kuumuus käy märehtijälle raskaaksi. Vaikutukset ovat yksilökohtaisia ja ne saattavat jatkua pitkään lämpötilan jo laskettua.Tilaajalle
Kun navetan lämpötila ylittää 20 astetta, lypsylehmällä alkaa tuotoksesta riippumatta lämpöstressi, kertoo Minna Norismaa Pro-Agrialta. Arkistokuva. Kuva: Tomi HirvinenJos lehmältä kysyisi, mieluisin lämpötila löytyisi jostain nollan ja kymmenen lämpöasteen väliltä. Viime aikojen helteet ovat siis jo huomattavasti lehmän mukavuusalueen ulkopuolella.
Pro-Agria Itä-Suomen huippuosaaja Minna Norismaan mukaan lämpötila ei ole ainoa vaikuttava tekijä. Korkea ilmankosteus ja eläimen tuotos moninkertaistavat helteen haitalliset vaikutukset.
Pötsimikrobien pilkkoessa syötyä rehua syntyy valtava määrä lämpöenergiaa, jonka on pakko poistua eläimestä, tai muuten se ylikuumenee. Mitä korkeampi hellelukema ja ilmankosteus, sitä haastavammaksi tämä lämmönhaihdutus muuttuu.
”Koska lehmä ei hikoile samalla tavalla kuin ihminen, sen pitää lopulta viilentää itseään tihentämällä hengitystahtia, vähentämällä syömistä ja lisäämällä seisaallaan oloa. Pötsin rehumassan lämmöntuotto vastaa sähkökiuasta korkeatuottoisella lehmällä”, Norismaa kertoo.
Tämä johtaa siihen, että korkeatuottoisin eläin kärsii eniten. Satatonnarilla saattaa siis olla tukalammat olot kuin pitkäkarvaisella ylämaankarjalla. Samalla lämpöstressin vaikutus kannattavuuteen kertaantuu, kun huipputuottoiset yksilöt kärsivät eniten.
Vaikutukset saattavat näkyä vasta viikkoja helleaallon päättymisestä. Sillä vaikka eläimen syömistahti hidastuu ja energiansaanti laskee, maitotuotos saattaa jatkua korkeana vielä pitkään.
”Aluksi eläin ottaa kudoksista tarvitsemansa energian. Tämä käy sille raskaaksi, jolloin puolustusjärjestelmä on kovilla ja esimerkiksi utaretulehdusriski kasvaa”, Norismaa kommentoi.
”Lämpöstressi saa eläimen lisäämään hengitystiheyttä ja seisomaan pitkiä aikoja tehostaakseen lämmönhaihdutusta. Lehmän kokema lämpötila on kohdallaan, kun se makaa ja hengittää normaalisti.”
Asiantuntijan mukaan vaikutukset saattavat olla hyvinkin pitkäaikaisia. ”Mikään eläin tällä planeetalla ei lisäänny, jos energiaa ei ole saatavilla. Tiinehtyminen viivästyy lämpöstressin seurauksena. Poikiminen saattaa siirtyä jopa puolen vuoden päähän normaalista.”
Viime kesän lähes kuukauden jatkunut lämpöaalto näkyi vielä pitkään hetkellisenä vasikkapulana. Tiinehtymiset estyivät ja siirtyivät jopa kuukausia eteenpäin, mikä laski tarjontaa tietyn ikäisistä eläimistä.
Kuten monen muunkin eläinten terveyteen liittyvän asian kohdalla, ennaltaehkäisy olisi paras lääke. Tuotantotilojen ilmanvaihdon parantaminen ja tuuletuksen lisääminen ovat Norismaan mukaan investointeja, jotka kustantavat itsensä varsin nopeasti takaisin.
”Maamme kärkitilat osaavat huolehtia tästä. Varsinkin viime kesän jälkeen moni hankki lisää puhaltimia ja jopa vesisuihkuja. Mitä korkeammat keskituotokset, sen tärkeämpää lämpöstressin ehkäisy on.”
”Joillain korkeatuottoisilla yksilöillä oireet saattavat alkaa jo toukokuun lopulla ja jatkua aina elokuun lopulle asti. Tällöin viilennyksestä huolehtiminen on erityisen tärkeää”, Norismaa kertoo.
- Osaston luetuimmat
