Fosforin puute aiheuttaa punerrusta viljojen lehtiin.
Näin usein ajatellaan, mutta käytännössä pellolla punerrus näyttää olevan harvinaista, kertoo Kotkaniemen tutkimusaseman esimies Juha Liespuu.
”Alhaisen fosforin lohkoilla näkee, mihin kaikkeen fosfori vaikuttaa: Alkukaudesta juurten kasvuun hyvinkin paljon.”
Kaksitahoisilla ohrilla versominen jää fosforiköyhillä mailla heikommaksi. Kun versoja on vähemmän, niin on lopulta tähkiäkin.
Fosforinpuute voi myös viivästyttää tuleentumista. Samaa voi aiheuttaa rikinpuute. Riittävä fosfori tehostaa myös kasvin typenkäyttöä.
Kotkaniemessä Vihdissä takana on yli 100 kasvuohjelmakoetta viljalla ja nurmella.
Liespuun on yllättänyt juuri fosforin merkitys. Viljavuusfosforin luvut ovat laskussa, 2/3:sta punaisella.
”Vähän huolestuttaa tämä Suomen peltojen viljavuusfosforin tilan kehitys. Keskustelu on aika typpikeskeistä.”
Toisaalta menneinä vuosina fosforilannoituksessa sorruttiin myös ylilyönteihin.
Kasvuohjelma alkoi 20 vuotta sitten Hankkijan ja Kemira Growhow:n yhteistyönä.
Yhteistyö aloitettiin suomalaisen viljelyosaamisen kehittämiseksi.
”Tuolloin oli aika paljon ongelmia, isoja vaihteluja sadossa ja sen laadussa”, kertoo Hankkija Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Lepistö.
Suomalainen Kemira Growhow ja Siilinjärven fosfaattikaivos myytiin norjalaiselle Yaralle kahdessa osassa. Viimeisin kauppa tehtiin 2007.
Nykyisin kasvuohjelmassa mukana on useita muitakin toimijoita, kuten kasvinsuojeluaineiden valmistaja Syngenta ja kasvinjalostusyhtiö Boreal.
Yksittäisten tuotteiden sijaan katsotaan kokonaisuutta, Lepistö sanoo.
Satopotentiaali on 20 vuodessa kasvanut älyttömästi, osastopäällikkö Timo Särmälä Hankkijalta toteaa.
Kasvukausi on myös pidentynyt, keskimäärin puoli vuorokautta vuodessa.
Vaikka uusia lajikkeita tulee tarjolle runsaasti, edelleen pellon ja kasvukauden olosuhteet ratkaisevat.
Lannoitteiden hinnat ovat vaihdelleet 20 vuoden aikana.
”Pyritään laskemaan myös taloudellisen kannattavuuden näkökulma”, Särmälä sanoo.
Lannoitteiden hinnat ovat kuitenkin olleet viime aikoina viljan hintaan nähden hyvin korkealla tasolla. Miten ne ovat yhdistettävissä kannattavaan tuotantoon?
Kova sato tarkoittaa usein parempaa kannattavuutta, Särmälä vastaa.
”Vaikka tuotantopanosten hinnoissa on vaihteluja, voi viljely olla korkeilla lannoitteidenkin hinnoilla hyvinkin kannattavaa, jos tuotteen hinta elää samalla tavalla.”
”Säät vaihtelevat viereisillä peltolohkoillakin.”
Tällä kaudella Kotkaniemessä syysviljat talvehtivat hyvin, mutta kevätkuivuus kuritti kasvustoja.
Syysviljoilla päästään lähelle normaalia ja kevätviljoissa satonäkymät ovat normaalia paremmat.
Alkukasvukausi oli kuiva, mikä näkyi heikentyneenä typenottona. Kesä- heinäkuun sateet tulivat kreivin aikaan, Liespuu kertaa.
Jyvien täyttymisjakso on ollut hyvä, sillä viileyttä ja kosteutta on riittävästi.
Syysviljoissa edelleen Liespuun mielessä ovat viime vuoden ennätyssadot: Berado-rukiilla puitiin 12 490 kg/ha, Tadeus-ruisvehnällä 12 305 kg/ha ja Hilma-syysvehnällä 11 570 kg/ha.
Kesältä Liespuu on kuullut, että öljykasveilla kukinnat ovat olleet hailakan keltaisia.
”Yksi syy saattaa olla, että kevyemmillä mailla on rikin puutetta.”
Vielä 20 vuotta sitten esimerkiksi lannoituksen jakaminen oli harvinaista. Nykyisin käytäntö on monilla tiloilla arkea.
Sääasemat ovat myös tuoneet paljon uutta tietoa.
”Säät vaihtelevat viereisillä peltolohkoillakin. Ihmeteltiin ennen joitakin koetuloksia, kun ne olivat toisaalla hyvät ja toisaalla huonot, mutta nyt kun on säädataa, asiaan löytyy selittäviä tekijöitä.”
Vielä 20 vuotta sitten Suomessa ei ollut myöskään juuri nurmentutkimusta, Särmälä kertaa. Nykyisin nurmikokeita tehdään kasvuohjelmassa 10 eri paikkakunnalla.
Eläinterveys pysyy yllä, kun laatu säilörehussa on hyvä, hän painottaa.
Satopotentiaali on lisännyt myös ravinteiden tarvetta. Biostimulantit ja lehtilannoitteet ovat myös tulleet osaksi monen viljelijän arkea.
Täsmäviljely ja tekoäly tulevat vaikuttamaan alan kehitykseen tulevina vuosina.
Kasvuohjelmakokeet ovat viljelijälähtöisiä ja niillä pyritään antamaan suoraan vastauksia arjen tarpeisiin, Liespuu sanoo.
