Akateemikko pitää Luken mallia metsän hiilinielujen laskemisesta keskeneräisenä – ”Luotan Ruotsin mittauksiin”
”Jotain outoa siinä on, että Ruotsin metsät ovat hiilinielu ja Suomen ei”, akateemikko Markku Kulmala pohtii.Tilaajalle
Metsien hiilensidonnassa polttopisteenä on nyt maaperän kyky sitoa ja varastoida hiiltä. Kuva: Johannes TervoAkateemikko Markku Kulmalan mielestä metsien ilmastovaikutus on edelleen positiivinen. Hän kyseenalaistaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskentamallin, jonka mukaan metsä on muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi.
Ruotsin Naturvårdverketin mukaan puuston hiilensidonta on siellä huomattavasti pienentynyt, mutta maaperän hiilensidonta on pysynyt korkealla tasolla. Siksi metsät ovat ruotsalaistutkimuksen mukaan edelleen nettohiilensitojia. Tämän osoittavat 30 vuoden aikana tehdyt mittaukset.
Maaperään hiiltä varastoituu kuolleen orgaanisen materiaalin, kuten kantojen, oksien ja latvusten kautta.
”Jotain outoa siinä on, että Ruotsin metsät ovat hiilinielu ja Suomen ei. Se voi johtua yhdestä mallin osasta, miten jotain määritetään”, hän pohtii.
”Luotan Ruotsissa tehtyihin mittauksiin. Minusta Suomessa on jostakin syystä menty väärään suuntaan”, Kulmala sanoi Mhy-päivillä 30. tammikuuta.
Metsän hiilinieluissa Kulmalaa hämmästyttää se, että on maita, joissa hiilinielut ovat romahtaneet, ja maita joissa ne eivät ole romahtaneet.
”Joko hiilinielut ovat pienentyneet hirveästi alaspäin, ja silloin oltava huolestuneita, tai sitten meillä on tutkimuksellinen ongelma. Hiilinielujen käyttäytyminen ei voi vaihdella maittain. Mutta käytetäänkö tutkimuksessa samoja menetelmiä? Sitä tulen jatkossa selvittelemään.”
”Maaperän tapahtumien mallintaminen muuttuvassa ilmastossa on oikeasti vaikeaa.” Markku Kulmala
Kulmala perää, että tutkimuksissa käytettäisiin erilaisia, toisistaan riippumattomia malleja. Hän uskoo, että mittaukset on tehty oikein, mutta Luken malli tuottaa jostain syystä erilaisia tuloksia kuin esimerkiksi Ruotsissa.
”Maaperän tapahtumien mallintaminen muuttuvassa ilmastossa on oikeasti vaikeaa. Olen peräänkuuluttanut, että pitää mitata mahdollisimman monipuolisesti erilaisia maaperiä sekä erilaisia ja eri kasvuvaiheissa olevia metsiä.”
”Vasta sen jälkeen, kun malli antaa edes nykytilanteen oikein, sen pohjalta voidaan ennustaa tulevaisuutta. Luken malli on vielä keskeneräinen enkä ymmärrä, miksi heillä oli painetta julkaista sen tuloksia.”
Kaiken kaikkiaan metsän vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään on Kulmalan mukaan huomattavasti suurempi kuin vain hiilinielu.
Metsät tuottavat ilmaan mikroskooppisen pieniä hiukkasia, jotka muodostavat pilvipisaroiden tiivistymisytimiä ja sittemmin pilvipisaroita ja pilviä. Hiukkaset ja pilvet osaltaan hidastavat ilmastonmuutosta, sillä ne pystyvät heijastamaan auringon säteilyä takaisin avaruuteen ja viilentämään Maan ilmastoa.
”Mutta vielä tarvitaan lisää tietoa. Tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistä. Sitten saadaan tehtyä relevantteja malleja ja tietoa metsien todellisesta ilmastovaikutuksesta”, Kulmala sanoo.
”Euroopassa ei ole yhtäkään maata, jonka hiilinielut olisivat todennettuja.” Markku Kulmala
Kulmalan esityksestä virisi vilkas keskustelun muun muassa Facebookissa. Metsäinsinööri Carl-Johan Jansson nosti esille Metsäbiotiedepaneelin raportin (2/2024), jossa mainitaan eräiden tutkijoiden jo aiemmin arvioineen, että maaperän hiilivarastot voivat olla tuplastikin niin paljon kuin kasvihuonekaasuinventaarioissa mainitaan. Raportissa ennakoidaan, että tällä voisi olla muutoksia EU-maiden hiilinieluihin.
Yllä oleva keskustelu käytiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolan Facebook-sivuilla.
Kulmala otti Mhy-päivillä kantaa myös kuumana käyneeseen keskusteluun siitä, millaiset hiilinielut kullakin maalla on, ja kuka joutuu ostamaan päästöoikeuksia mailta, joilla niitä on.
”Jokainen hiilinielu on pystyttävä myös todentamaan. Muut maat eivät siihen vielä pysty, mutta me pystymme jossain määrin. Sitä varten tarvittaisiin maailmanlaajuinen mittausverkosto. Riittävän kattavaa verkostoa ei ole vielä edes Suomessa.”
”Euroopassa ei ole yhtäkään maata, jonka hiilinielut olisivat todennettuja. Hiilinieluja ei voi ostaa mistään.”
Kulmala luottaa siihen, että metsätalous ja ilmasto ovat yhteensovitettavissa. Hiilinieluja tuottamaan tarvittaisiin esimerkiksi yrityksiä. Markkinat hiilinieluille syntyvät ennemmin tai myöhemmin, hän sanoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
