
Metsähallitus etsii vimmaisesti keinoja lisätä metsien hiilinieluja.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) aiemmin julkaisemissa koko Suomea koskevissa tilastoissa metsät olivat kääntyneet hiilinielusta päästölähteeksi, kun puuston hiilinielu ei enää riitä kompensoimaan maaperän kasvaneita päästöjä.
Valtion mailla tulokset ovat saman suuntaiset, mutta valtion metsät toimivat edelleen nieluna ja kasvavana hiilivarastona.
Hiilinielun määrä on pienentynyt edelliseen laskelmaan verrattuna sekä monikäyttömetsissä että suojelualueilla.
Nielun pienentymiseen on vaikuttanut erityisesti metsien kasvun hidastuminen sekä tarkentuneet lähtöaineistot ja laskentamenetelmät.
Metsähallituksen hakkuumäärä ei ole kasvanut. Hakkuut ovat vuodesta 2010 pysytelleet kuuden miljoonan kuutiometrin tasolla. Vuotuisesta puuston kasvusta hakataan noin puolet.
Metsähallituksen tavoite on kasvattaa monikäyttö- eli talousmetsien hiilinieluja kymmenellä prosentilla vuoden 2018 tasosta vuoteen 2035 mennessä.
Hiilinielutavoite asetettiin Marinin hallituskaudella vuonna 2020 ja sitä jatkettiin syksyllä 2024 Orpon hallituskaudella vahvistetuissa omistajapoliittisissa linjauksissa.
”Tavoite on hyvin haastava”, Metsähallituksen Metsätalous oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula totesi tiedotustilaisuudessa torstaina.
Hän listasi kuitenkin useita keinoja lisätä hiilinieluja.
Yksi niistä on jättää yhä useammin hakkuutähteet metsään. Tähde on energiapuujakeena matalakatteinen. Sen korjuusta luopuminen vaikuttaisi myönteisesti maaperän hiilitaseeseen.
Kumpulan mukaan metsiä voidaan kasvattaa aiempaa tiheämpänä ja harventaa myöhemmin ja lievemmin. Myös kiertoaikoja voidaan maltillisesti pidentää.
”Kiertoajan pidentämisessä puhutaan muutamista vuosista, ei vuosikymmenistä”, Kumpula täsmentää, sillä metsätuhojen kanssa on oltava tarkkana.
”Kiertoajan pidentämisessä puhutaan muutamista vuosista, ei vuosikymmenistä.”
Kunnostusojituksiin Metsähallitus suhtautuu kriittisesti. Niiden tekeminen on lopetettu lähes kokonaan – määrä on vähentynyt 98 prosenttia vuodesta 2010.
Metsähallitus aikoo lisätä jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta turvemailla, mutta vähentää sitä kivennäismailla. Valtion metsät ovat mäntyvaltaisia ja sen vuoksi ne pitäisi kasvattaa hyvin harvoina.
Kumpulan mukaan olennaisinta on minimoida metsäkato ja huolehtia metsien elinvoimaisuudesta ja hyvästä kasvusta muun muassa uudistamalla ne ripeästi ja jalostettua materiaalia käyttäen.
”Valtion metsien merkitys Suomen hiilinielun kannalta on erittäin tärkeä ja niiden painoarvo on entisestään kasvanut muiden metsien käännyttyä päästölähteiksi.”
”Valtion metsien merkitys Suomen hiilinielun kannalta on erittäin tärkeä ja niiden painoarvo on entisestään kasvanut muiden metsien käännyttyä päästölähteiksi”, sanoo tutkija Jukka-Pekka Myllykangas Lukesta.
Valtakunnallisesti hiilipäästöt ovat kasvaneet erityisesti turvemailla, mikä osin selittää valtion metsien parempaa hiilitasetta.
”Valtion maat painottuvat Itä- ja Pohjois-Suomeen, missä ojitettuja turvemaita on vähemmän ja niiden maaperäpäästöt ovat pienemmät kuin Etelä-Suomessa”, Myllykangas selvittää.
Valtion metsien vuosittainen hiilinielu oli keskimäärin -6,8 megatonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Luku perustuu vuosina 2019–2023 toteutettuun valtakunnan metsien inventointiin (VMI 13).
Vertailukaudella 2014–2018 (VMI 12) hiilinielu oli keskimäärin -9,6 megatonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa.
Valtion metsien hiilinielut ovat vähentyneet edellisestä vertailukaudesta 29 prosenttia.
Hiilinielussa ei huomioida valtion metsistä peräisin olevasta puusta saatavia puutuotteita.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
