• Hakkuutähteet saatetaan jättää jatkossa yhä useammin metsään – Metsähallitus etsii vimmaisesti keinoja lisätä hiilinieluja

    Valtion metsät ovat edelleen merkittävä hiilinielu, mutta metsien kasvun hidastuminen on pienentänyt nielua.
    Tilaajalle
    Hakkuutähteen kate on Metsähallituksen mukaan matala. Sen jättäminen metsään parantaisi maaperän hiilitasetta.
    Hakkuutähteen kate on Metsähallituksen mukaan matala. Sen jättäminen metsään parantaisi maaperän hiilitasetta. Kuva: Sami Karppinen
    Metsä|Ilmastonmuutos
    13.2.202512:27
    Suvi Jylhänlehto

    Metsähallitus etsii vimmaisesti keinoja lisätä metsien hiilinieluja.

    Luonnonvarakeskuksen (Luke) aiemmin julkaisemissa koko Suomea koskevissa tilastoissa metsät olivat kääntyneet hiilinielusta päästölähteeksi, kun puuston hiilinielu ei enää riitä kompensoimaan maaperän kasvaneita päästöjä.

    Lisää aiheesta
    • Yksi syy hiilinielujen romahtamiseen on puiden heikentynyt kasvu.

      Ilmastonmuutos | Metsät kääntyivät päästölähteeksi vuonna 2023 – puuston nielu ei kata maaperän päästöjä

    Valtion mailla tulokset ovat saman suuntaiset, mutta valtion metsät toimivat edelleen nieluna ja kasvavana hiilivarastona.

    Hiilinielun määrä on pienentynyt edelliseen laskelmaan verrattuna sekä monikäyttömetsissä että suojelualueilla.

    Nielun pienentymiseen on vaikuttanut erityisesti metsien kasvun hidastuminen sekä tarkentuneet lähtöaineistot ja laskentamenetelmät.

    Metsähallituksen hakkuumäärä ei ole kasvanut. Hakkuut ovat vuodesta 2010 pysytelleet kuuden miljoonan kuutiometrin tasolla. Vuotuisesta puuston kasvusta hakataan noin puolet.

    Metsähallituksen tavoite on kasvattaa monikäyttö- eli talousmetsien hiilinieluja kymmenellä prosentilla vuoden 2018 tasosta vuoteen 2035 mennessä.

    Hiilinielutavoite asetettiin Marinin hallituskaudella vuonna 2020 ja sitä jatkettiin syksyllä 2024 Orpon hallituskaudella vahvistetuissa omistajapoliittisissa linjauksissa.

    ”Tavoite on hyvin haastava”, Metsähallituksen Metsätalous oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula totesi tiedotustilaisuudessa torstaina.

    Hän listasi kuitenkin useita keinoja lisätä hiilinieluja.

    Yksi niistä on jättää yhä useammin hakkuutähteet metsään. Tähde on energiapuujakeena matalakatteinen. Sen korjuusta luopuminen vaikuttaisi myönteisesti maaperän hiilitaseeseen.

    Kumpulan mukaan metsiä voidaan kasvattaa aiempaa tiheämpänä ja harventaa myöhemmin ja lievemmin. Myös kiertoaikoja voidaan maltillisesti pidentää.

    ”Kiertoajan pidentämisessä puhutaan muutamista vuosista, ei vuosikymmenistä”, Kumpula täsmentää, sillä metsätuhojen kanssa on oltava tarkkana.

    ”Kiertoajan pidentämisessä puhutaan muutamista vuosista, ei vuosikymmenistä.”

    Jussi Kumpula

    Kunnostusojituksiin Metsähallitus suhtautuu kriittisesti. Niiden tekeminen on lopetettu lähes kokonaan – määrä on vähentynyt 98 prosenttia vuodesta 2010.

    Metsähallitus aikoo lisätä jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta turvemailla, mutta vähentää sitä kivennäismailla. Valtion metsät ovat mäntyvaltaisia ja sen vuoksi ne pitäisi kasvattaa hyvin harvoina.

    Lisää aiheesta
    • Jatkuvan kasvatuksen metsästä on tukit poimintahakattu pois.

      Metsänhoito | Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen voisi murentaa metsien kasvun ja hiilinielut

      Tilaajalle
    • Tukkikertymällä on suuri vaikutus korjuun lopputulokseen.

      Metsänhoito | Tukkikertymä tasaa kasvatusmenetelmien erot puunkorjuussa

      Tilaajalle

    Kumpulan mukaan olennaisinta on minimoida metsäkato ja huolehtia metsien elinvoimaisuudesta ja hyvästä kasvusta muun muassa uudistamalla ne ripeästi ja jalostettua materiaalia käyttäen.

    ”Valtion metsien merkitys Suomen hiilinielun kannalta on erittäin tärkeä ja niiden painoarvo on entisestään kasvanut muiden metsien käännyttyä päästölähteiksi.”

    Jukka-Pekka Myllykangas

    ”Valtion metsien merkitys Suomen hiilinielun kannalta on erittäin tärkeä ja niiden painoarvo on entisestään kasvanut muiden metsien käännyttyä päästölähteiksi”, sanoo tutkija Jukka-Pekka Myllykangas Lukesta.

    Valtakunnallisesti hiilipäästöt ovat kasvaneet erityisesti turvemailla, mikä osin selittää valtion metsien parempaa hiilitasetta.

    ”Valtion maat painottuvat Itä- ja Pohjois-Suomeen, missä ojitettuja turvemaita on vähemmän ja niiden maaperäpäästöt ovat pienemmät kuin Etelä-Suomessa”, Myllykangas selvittää.

    Valtion metsien hiilinielut

    Valtion metsien vuosittainen hiilinielu oli keskimäärin -6,8 megatonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Luku perustuu vuosina 2019–2023 toteutettuun valtakunnan metsien inventointiin (VMI 13).

    Vertailukaudella 2014–2018 (VMI 12) hiilinielu oli keskimäärin -9,6 megatonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa.

    Valtion metsien hiilinielut ovat vähentyneet edellisestä vertailukaudesta 29 prosenttia.

    Hiilinielussa ei huomioida valtion metsistä peräisin olevasta puusta saatavia puutuotteita.

    Lisää aiheesta
    • Mia Jouslehto haastattelee Antti Asikaista hiilinieluista.

      Metsäpolitiikka | MT Live: EU:n hiilinielupolitiikka on ajamassa karille – Suomen tilanteessa on yllättävä kultareunus

    • Suomi pääsee hiilinieluvaatimuksissa pian helpommalla, Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen sanoo.

      Metsäpolitiikka | Ruotsikin on kohta vaikeuksissa: Lähivuosina se on ajautumassa pulaan metsänielunsa kanssa

      Tilaajalle
    • Sari Multala (kok.) aloitti ympäristö- ja ilmastoministerinä vuoden alussa.

      Ympäristö | Ympäristöministeri Multala luottaa Suomen hiilinielulaskentaan – joutui jo korjailemaan lausuntoaan hakkuista

      Tilaajalle
    • On selvää, ettei Suomi tule yltämään EU:n maakäyttösektorille määräämiin Lulucf-velvoitteisiin lähivuosina. Metsienhoidon painotuksia muuttamalla hiiltä alkaa sitoutua vasta vuosien viiveellä.

      Ympäristö | MMM:n virkamies pitää Suomen ilmastotavoitetta epärealistisena – hiilinielua yritetään elvyttää hoitamalla metsiä, mutta se ei riitä

      Tilaajalle
    • Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii hakkuiden laskemista reippaasti.

      Ilmastonmuutos | Metsien hiilinielut hupenivat ja syytökset kohdistuvat yhteen alaan: ”Nyt on metsäteollisuuden vastuunkannon aika”

    • Puuston maanpäälliset osat on suhteellisen helppoa mitata, mutta maanalaiset osat ja maaperätiedot mallinnetaan.

      Metsänhoito | Metsien maaperän päästöt perustuvat mallinnuksiin – ”Virheet ovat suhteellisen suuria”

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Peltojen hiilitasetta voi seurata ja maannostietokantaa täydentää omavalvonnan keinoin, jos mobiili-Vipuun voisi laittaa näytteiden sijainnit ja valokuvat. Multavuuden määritykseen tarvittaisiin protokolla laboratorioihin.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Ketä EU:n ennallistamisasetus palvelee, ja mitä sillä saavutetaan?

  • Ennallistamisasetuksen teema näkyy tässäkin kuvassa. Vasemmalla Natura 2000 -ohjelman suo ja oikealla siihen rajoittuva ojitusalue, jossa metsän kasvu on vauhdissa. Molempia tarvitaan.

    Koneviesti | EU:n ennallistamisasetus on nyt toteutusvaiheessa – Ruukin tutkimusasemalla haetaan ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin

    Tilaajalle
  • Koneviesti | Elinkeinoelämä ja väyläala: Tiestön korjaustarve lähdössä hallitsemattomaan kasvuun – toimenpiteillä on kiire